Teini alkaa tarkkailla vanhempiaan eikä toisinpäin

Aleksi Salmenperä oli halunnut tehdä pikkukaupunkiin sijoittuvan elokuvan. Samoin hän oli jo pitkään halunnut tehdä elokuvan nuorten näkökulmasta. Salmenperällä on ollut teini-ikäisiä lapsia, joiden teinivuodet alkoivat olla takana. Hän on ihmetellyt miksi muuten vapaamieliset teinit ovat niin konservatiivisia suhteessa omiin vanhempiinsa. Omille vanhemmille ei sallita mitään ja noloa on esimerkiksi se, kun vanhempi moikkaa tuttua lähikaupassa teinin mielestä väärin elein. Salmenperä alkoi pohtia, että mitä jos teinit huomaavat, että vanhemmatkin ovat ihmisiä, ja alkoi kehitellä elokuvan tarinaa.

Halusin tehdä elokuvan ennen kuin lopullinen ”setääntyminen” eristää minut nuorten todellisuudesta ja estää minua ymmärtämästä teinin sielunelämää. Kuten kaikki vanhemmat tietävät, se ei ole helppoa edes kirkkaimpina vanhemmuuden hetkinämme. Kuplassa näkökulma on 16-vuotiaan tytön, joka puolestaan ei suostu ymmärtämään vanhempiensa todellisuutta ja pyrkii muuttamaan sen haluamakseen.

Salmenperä on kirjoittanut Kuplan Reeta Ruotsalaisen kanssa. Kirjoitusprosessi oli Salmenperälle uudenlainen ja antoisa.

Reeta kirjoitti ensimmäiset versiot ja aloimme kirjoittaa vuorovedoin. Hän kirjoitti ja sitten minä kirjoitin, ja menimme kohti sitä mitä lopulta kuvattiin. En ollut aiemmin kirjoittanut käsikirjoitusta niin. Käsikirjoituksen kantavana ideana oli, että tässä teini alkaa tarkkailla vanhempiaan eikä toisinpäin.

Poikkeuksena aikaisempiin elokuviinsa Salmenperä halusi, että tarinasta jää toiveikas ja armollinen olo.

Tähti on syttynyt

17-vuotias Stella Leppikorpi tekee Kuplassa debyyttinsä elokuvan pääroolissa. Hän ajautui kameran eteen 10-vuotiaana alun perin sattumalta. Hän oli Syke-sarjassa vuosina 2016–2021. Hän on ollut pienissä rooleissa elokuvissa Supermarsu ja Pahanhautoja. Kuplan lisäksi hänet nähdään juuri julkaistussa Munkkivuori-sarjassa sekä myöhemmin julkaistavassa Pohjoisen tähti -sarjassa.

Kuplan castingista vastannut Miina Vuorinen tiesi Stellan. Miina ehdotti minulle, että koekuvaan hänet. Tein niin.

Salmenperän mukaan Tommi Korpela on Kuplassa roolissa, jollaista hän ei ole aiemmin tehnyt. Korpela ja Minna Haapkylä olivat rooleihinsa sopivia, myös tuttuja ja luotettavia valintoja, sillä he ovat näytelleet aikaisemminkin Salmenperän elokuvissa.

Kupla kuvattiin korona-aikaan talvisessa Karkkilassa, jossa Aleksi Salmenperä perheineen asuu. Elokuva sijoittuu nimettömään pikkukaupunkiin. Stella Leppikorpi teki Salmenperään ja koko työryhmään poikkeuksellisen vaikutuksen.

Stella oli kuvausten aikaan 15-vuotias. Hänen näyttelijäntyönsä kameran edessä oli käsittämättömän hienoa! Jotain niin helppoa, hengittävää ja elävää ettemme voineet kuin ihmetellä. Se on jäänyt erityisesti mieleeni. Olimme riemuissamme, kun tajusimme millaisen lahjakkuuden kanssa saamme työskennellä.

Parhaimmillaan henkilöohjaaminen on sitä, ettei tarvitse ohjata ja kohtaukset vain elävät kameran edessä, ja se ohjaaminen keskittyy enemmän teknisiin asioihin. Siihen aina pyritään. Minulla on ollut onni saada elokuviini näyttelijät, jotka olen halunnut ja kaikki on useimmiten sujunut hyvin.

Työryhmä halusi, että Stellalla, Amos Brotheruksella ja muilla nuorilla näyttelijöillä on turvallinen ja luotettava olo, joten työryhmän piti skarpata ja olla läsnä enemmän kuin yleensä.

Korostimme myös sitä, että saa mokata. Ensimmäisen pääroolin näytteleminen ei ole helppoa, varsinkaan nuorelle. Kun työryhmä on iso ja kamera tulee lähelle. Se on hankala tilanne kenelle tahansa. Mieleeni on jäänyt myös kova pakkanen. Leuat jäätyivät ja jääpuikkoja roikkui korona-maskista.

Kuvaajana toimi Peter Flinckenberg. Hän oli ennen Kuplaa tehnyt uraa Hollywoodissa. Hän palasi Suomeen korona-aikana, mutta on Kuplan jälkeen kuvannut muun muassa sarjaa Yhdysvalloissa.

Kun Hollywood meni kiinni, meille tuli sopiva väli tehdä elokuvaa yhdessä. Peter pääsi Karkkilaan tekemään elokuvaa ainutlaatuisella tyylillään.

Kerronta intensiivisenä

Leikkaus kesti pitkään. Leikkausvaihe on Salmenperän mukaan aina tärkeä ja hän satsaa siihen leikkaajan kanssa.

Halusimme pitää kerronnan intensiivisenä, ettei tule sitä kuuluisaa oloa ”Miksi katson tätä elokuvaa?”. Leikkauksella on suuri merkitys. Se on kuin toinen ohjauskierros. Olen onneksi saanut tehdä elokuvia leikkaaja Samu Heikkilän kanssa, lukuun ottamatta esikoiselokuvaani.

Työskentelymme on ollut onnistunutta. Paljon olemme myös yhdessä kasvaneet ja kehittyneet. Paljon on hänen ansiotaan, esimerkiksi se, miten elokuva kulkee ja miltä se tuntuu. Meillä on samanlainen elokuvan taju mitä tulee muun muassa näyttelemiseen ja rytmittämiseen. Voisin jättää Samun materiaalien kanssa ja katsoa valmiin elokuvan. Siinä ei olisi juurikaan korjattavaa.

”Ihmiskäsitys on elokuvistani armollisin”

Kupla on Aleksi Salmenperän kahdeksas elokuva ja tuttuun tapaan draamaa, jossa komedia on rivien välissä. Hän on ohjannut myös tv-sarjoja. Hänen elokuvansa ovat kertoneet perheestä eikä tämä uusin ole poikkeus.

Kupla on hauska, lämminhenkinen ja koskettava, hyvän mielen elokuva. Se liputtaa muun muassa sen puolesta, ettei ydinperheen hajoaminen ole enää epäonnistuminen. Se on suvaitsevainen ja armollinen. Se on samantyyppinen kuin esikoiselokuvani Lapsia ja aikuisia, lähellä sen otetta ja tunnelmaa.

Olen oppinut Kuplasta esimerkiksi sen, ettei elokuvan tarvitse esitellä kaikkia puoliaan. Kuplan ihmiskäsitys on elokuvistani armollisin. Kyynistä ja sarkastista otetta ei ole. Elokuva katsoo ihmistä lempeästi ja silmän korkeudelta. Voi kuitenkin olla, ettei tämä ole pysyvä muutos vaan tilapäinen ”häiriö”.

Katsojilla hyvä fiilis

Syksyllä Kupla sai maailmanensi-iltansa Espoo Ciné -festivaalin kotimaisena juhlaelokuvana ja se nähtiin myös Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla ja Heartlandin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla Yhdysvalloissa. Se on jo saanut hyvää palautetta, mistä Salmenperä on hyvillään.

Katsojilla on ollut hyvä mieli tämän elokuvan jälkeen. En ole katsonut tätä elokuvaa yleisön kanssa, mutta on tuntunut siltä, että heillä on ollut hyvä fiilis.

En halunnut liian sokerista loppua. Loppu on juuri niin sokerinen mihin kykenin, Salmenperä vihjaa.

Lue myös