Romaani, käsikirjoitus, ohjaus, sivuosa – ja omaa elämää

”Peten mielessä on pelko. Alitajunta työstää unissa kodin tapahtumia; alkoholia ja väkivaltaa. Läheisten tuki antaa Petelle rohkeutta selvitä elämässä. Ja hän pääsee eteenpäin.”

Näyttelijä Peter Franzénin esikoiselokuva Tumman veden päällä on kouluikään tulevan Peten (Olavi Angervo) kasvutarina 1970-luvun Lounais-Lapin Keminmaalta. Elokuva perustuu Franzénin omaelämäkerralliseen samannimiseen romaaniin (Tammi 2010). Kansallisteatteri esitti teoksen näytelmäversiota viime vuonna.

Peter Franzén kasvoi Keminmaalla köyhässä perheessä. Hänen isäpuolensa oli väkivaltainen alkoholisti, joka terrorisoi perhettään. Lapsuuden rankat kokemukset eivät kuitenkaan ole jääneet Franzénille painolastiksi, eikä hän siksi halunnut tarkoituksella rakentaa elokuvastaan synkkää kertomusta.

En ole halunnut märehtiä omaa menneisyyttäni. Olen hyväksynyt lapsuuteni ja todennut, että se oli onnellinen. Minua rakastettiin.

Lapsi elää tässä hetkessä. Hän ei vielä osaa verrata elämäänsä muiden elämään. Myös tuttavaperheissä oli väkivaltaa, se oli hyvin tavallista.

Tällaista on olla lapsi

Tumman veden päällä on ollut Peter Franzénin oma projekti alusta loppuun.

Solar Films kysyi häneltä kirjoittaisiko hän romaanistaan elokuvakäsikirjoituksen ja ohjaisi siitä elokuvan. Elokuvakäsikirjoittajaksi ja -ohjaajaksi siirtyminen sujuivat luontevasti.

Kun tarina oli tuttu, tiesin muun muassa mitä tuon käsikirjoituksessa esiin ja millaisen elokuvan haluan tehdä. Vahva tunnelataus oli käsikirjoituksenkin perusta. Se oli innostavaa – ja haastavaa.

Hän tiesi myös elokuvansa näyttelijät, kun alkoi kirjoittaa. Päärooleissa nähdään Samuli Edelmann ja Matleena Kuusniemi. Tutut näyttelijät helpottivat ohjaustyötä. Onneksi he pääsivät mukaan, ohjaaja sanoo.

Elokuva kuvattiin kokonaan Franzénin lapsuuden maisemissa Keminmaalla.

Olen todella hyvilläni, että saimme kuvata oikeilla paikoilla, ja samalla tuoda rahaa seudulle. Siellä on tuttuja. Ja ihmiset olivat innostuneita elokuvasta, saimme hyviä avustajia. Käyn Keminmaalla joka vuosi.

7-vuotiasta Peteä esittävä Olavi Angervo joutuu kohtaamaan rankkojakin asioita. Hän löytyi koekuvauksista Keminmaalta satojen hakijoiden joukosta.

Olavi oli jo alusta lähtien vahva ehdokas Peten rooliin. Hänen kanssaan oli loistava tehdä töitä. Hänellä on luontainen halu ja kyky näyttelijäntyöhön. Elokuvan päärooli on aina haastava, myös aikuiselle. Kävimme hänen kanssaan – ja muidenkin lapsinäyttelijöiden kanssa – läpi elokuvan rankkoja teemoja ja hän selvisi niistä mainiosti.

Työryhmä yritti luoda leppoisan ilmapiirin synkästä teemasta huolimatta ja onnistui. Lapset tunsivat olonsa turvalliseksi ja he suoriutuivat rooleistaan hyvin.

He saivat päivittäin meidät ajattelemaan, miksi tätä tarinaa kuvataan elokuvaksi – ja millaista on olla lapsi. Ja aikuiset näyttelijät herättivät henkiin muistikuvieni ihmiset.

Vaikka elokuva on hyvin omakohtainen kirjan tavoin, Franzénille ei ollut vaikea palata lapsuuden kokemuksiin.

En ajatellut niinkään omakohtaisuutta, vaikka jotkut kohtaukset toivat muistoja mieleen. Ajattelin sitä, että sain ohjata elokuvan. Se oli hienoa. Mieleeni on jäänyt muun muassa vahva ryhmähenki, kun teimme elokuvaa tästä haastavasta aiheesta. Koin vahvoja tunteita, kun kaikki sujui. Tunne on minulle tärkeää kaikessa työssäni.

Olen kiitollinen kaikille, jotka ovat olleet tekemässä elokuvaa. Aihe on niin lähellä itseäni, että oli upeaa saada tutut työtoverit rakentamaan elokuvan maailmaa.

Alkoholi ja väkivalta: mitä voin tehdä?

Maassamme on noin 300 000 lasta, jotka elävät alkoholin ja väkivallan varjossa. Elokuva nostaa esiin heidän hätänsä.

Haluan taistella lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta. Tuoda esiin lapsuuden ja kodin merkityksen, sillä kaikki lähtee kotoa. Lapset ovat viattomia.

On hyvä, että tänä päivänä perheväkivallasta puhutaan enemmän. Mutta sitä ei vieläkään haluta myöntää. Sitä ei saa hävetä. Se täytyy lopettaa!

Elokuvan yksi tarkoitus on olla rohkaiseva esimerkki siitä, miten lapsi pystyy hahmottamaan elämäänsä lapsuuden lopun kynnyksellä ja millainen vaikutus läheisten rakkaudella on. Tärkeintä on, että joku on läsnä. Toivon, että elokuva tavoittaa ihmiset.

Elokuvan maailmanensi-ilta Keminmaalla sai jo yleisön hiljaiseksi. Pete-pojan tarina on koskettanut. Elokuva on kirjan tavoin osa syvien suomalaisten lapsuuskuvausten vankkaa perinnettä.

Lue myös