Vanhenemisen laajakuva

Pamela Tolan ohjaama ja yhdessä Aleksi Bardyn kanssa käsikirjoittama Teräsleidit on road movie, jossa jo hieman enemmän kilometrejä mittariinsa keränneet naiset ovat pääosassa. Kolmea teräksistä sisarusta esittävät Seela Sella, Leena Uotila ja Saara Pakkasvirta. Teräsleidit ei kerro pelkästään ikäihmisistä, vaan vanhemman polven elämä limittyy nuorempien sukupolvien elämään.

Pamela Tola kertoo kypsytelleensä elokuvan teemoja mielessään jo kymmenisen vuotta. Moni ihmetteli, miksi tuolloin alle kolmekymppinen Tola pohti ikääntymistä ja kuolemaa vaikka oli vielä nuori. Syynä oli Tolan mukaan se, että hänellä ei ollut tuolloin normaalia suhdetta vanhenemiseen ja vanhuuteen, koska hänen omat vanhempansa ovat kuolleet Tolan ollessa lapsi. Tola toteaa, että kuoleman ajatteleminen ja kohtaaminen on ollut hänelle ajankohtaista hieman liiankin varhaisessa lapsuudessa.

Minua ei ole kuolema pelottanut sillä tapaa kuin vanheneminen, johon liittyy niin paljon pelkoja ja jopa kauhukuvia, ja se on ehkä ajanut minua käsittelemään sitä aihetta.

Toinen syy miksi Tola halusi käsitellä juuri vanhenemista, on median antama yksitotinen kuva vanhenemisesta.

Media, taide ja elokuvat, tuntuvat antavan aika yksioikoista kuvaa vanhuudesta ylipäänsä, ja siihen liittyy yksinäisyys, kärsimys, muistisairaus ja tällaiset asiat. Se ajoi minua eteenpäin etsimään, löytämään ja tutkimaan, että voisiko kuva olla laajempi, voisiko siellä janan toisessa päässä olla muutakin. Siitä se oikeastaan lähti.

Aluksi Tola teki käsikirjoitusta itse, mutta halusi jonkun tuekseen ja rinnalleen kirjoittamaan, koska teema oli iso ja henkilögalleria kasvoi projektin edetessä. Tolan mukaan on hyvä, että Aleksi Bardy on eri-ikäinen ja toista sukupuolta kuin hän itse. Ote kirjoittamiseen oli rento, toinen jatkoi kirjoittamista siitä, mihin toinen oli jäänyt.

Sekaisin, ristiin ja päällekkäin, aika röyhkeästikin teimme yhdessä. Se oli hieno prosessi, koska tajusin, ettei tätä tarvitsekaan tehdä toisen kolmekymppisen naisen kanssa. Se toi uutta tasoa, että olimme eri-ikäisiä ja eri sukupuolta.

Ohjaajan ja näyttelijän suhteista

Elokuvan upeasta näyttelijäkaartista Tola oli tavannut Saara Pakkasvirran aiemmin erään kuunnelman yhteydessä noin viisitoista vuotta sitten.

Muistan ajatelleeni, että nyt on kyllä sellainen muikkeli, että ei ole toista. Mieleen jäi hänen persoonallisuutensa, aitous ja ronskius, mikä siinä ihmisessä oli.

Muita elokuvan näyttelijöitä Tola kertoo fanittaneensa, mutta töitä hän ei ollut aiemmin heidän kanssaan tehnyt. Tola kertoo olevansa todella onnellinen saatuaan haluamansa näyttelijät elokuvaan, kompromisseja ei tarvinnut tehdä. Näyttelijät tulivat mukaan pikku hiljaa ja kasvoivat roolihenkilöikseen projektin mukana.

Ohjaajan ja näyttelijän välinen suhde on lopputuloksen kannalta melkoisen tärkeä asia, ja herkkää aluetta, onhan kyse työhönsä intohimoisesti suhtautuvista taiteilijasieluista. Pamela Tola jännitti aluksi kokeneiden ja iäkkäämpien näyttelijöiden kanssa työskentelyä, monestakin syystä. Tola on itsekin näyttelijä, mutta ohjaajana hänellä ei ole vielä sellaista statusta, jolla yksinään vakuutettaisiin kokeneet näyttelijät. Tolan mukaan pelot olivat hänen omia pelkojaan ja ne hälvenivät, kun kukin otti roolinsa ja alettiin töihin.

Näyttelijänä tiedän, että tärkein asia näyttelijälle on, että voi luottaa ohjaajaan, arvostaa ja kunnioittaa häntä. Se perustuu kommunikaatioon, mutta myös siihen, että tulee sellainen olo, että ohjaaja tietää, mitä haluaa, hänellä on joku visio, ja voit luottaa olevasi oikeasti turvallisissa käsissä. Tietenkin minun piti ottaa ohjaajan rooli ja kantaa vastuu. Minun tehtäväni on luoda itsestäni turvallinen henkilöohjaaja, joka tietää mitä tekee, eikä niin että olisin siellä fanina. Työtilanteessa on pakko unohtaa statukset ja ikä.

Näyttelijät tulivat tutuiksi projektin edetessä, ja Tola suitsuttaa kokeneen näyttelijäkaartin työmoraalia ja ammattitaitoa. Koko prosessi on Tolan mukaan ollut hänelle todella opettavainen, ja hän on onnellinen siitä, että on saanut tehdä töitä loistavien näyttelijöiden kanssa sukupuoleen katsomatta. Kokeneiden naisnäyttelijöiden lisäksi mukana elokuvassa ovat myös Heikki Nousiainen ja Juhani Niemelä.

Sitten kun aloimme tekemään, koin olevamme aika pian samalla sivulla. Pyrin luomaan heihin yhteisenä porukkana kontaktin, ja jokaiseen oman kontaktin. Tapasin heitä myös erillisinä ihmisinä.

Pamela Tola puhuu kunnioittavaan sävyyn legendaaristen kotimaisten näyttelijöiden paneutumisesta ja keskittymiskyvystä, kun tehdään töitä.

Kun he ovat töissä, he ovat töissä, he eivät näpräile puhelimiaan ja kirjoittele FB-viestejä. Se keskittyminen, ihailen sitä kykyä olla läsnä, paneutua, antaa kaikkensa sille hetkelle. Se on upeaa, tulee sellainen olo, että ah, voi ei, niin harvoin saa todistaa sitä. Tämä meidän nuorempien tekotapa on erilainen, eikä siinäkään mitään väärää ole, mutta arvostan suuresti vanhemman polven näyttelijöiden työkulttuuria.

Ohjaaminen on läsnäoloa

Tola tunnetaan ehkä paremmin näyttelijänä kuin ohjaajana, mutta molemmat ovat hänelle tuttua puuhaa. Tola kertoo olleensa lapsesta asti kiinnostunut kirjoittamisesta ja ohjaamisesta. Kumpaakin hän on päässyt kokeilemaan vetämällä erilaisia kerhoja ja leirejä. Tolan mielestä näyttelijänä toimimisesta on hyötyä, kun astuu ohjaajan rooliin.

Ajattelen sen olevan sitä kautta helppoa, että koska olen näyttelijä, ymmärrän ohjaamisen eri roolina. Näyttelijän roolissa on nämä asiat, ohjaajan roolissa on nämä asiat. Olen tietoisesti pyrkinyt pysymään niillä tonteilla, ja ottamaan haltuun sen, mitä ohjaajan tonttiin kuuluu. Olen myös opiskellut ohjaamista, eihän se tietenkään itsestään tule, vaan olen joutunut miettimään millainen ohjaaja haluan olla, ja opiskellut niitä asioita, joita tarvitsee tietää ja osata.

Tola korostaa, että ohjaajan rooli ei ole koskaan mikään valmis rooli. Jokainen näyttelijä on erilainen, ja Tola on valmis itse muuttamaan omaa työskentelyään, jotta voi olla näyttelijälle tukena. Näyttelijän ja ohjaajan välinen kemia on elokuvan onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia.

Oma kokemus näyttelijän näkökulmasta on auttanut siinä, että ymmärrän sen suhteen ja sen merkityksen. Tiedän myös, mitä tarkoittaa, kun se epäonnistuu, tai siinä on epäluottamusta. Sitä kautta olen pyrkinyt luomaan ohjaajan ja näyttelijän suhteen mahdollisimman ehyeksi ja toimimaan tavalla, mitä itse näyttelijän statuksesta koen olevan jotenkin hyväksi.

Tola kertoo olevansa avoin näyttelijöiden huomioille ja ehdotuksille koskien omaa rooliaan. Esituotantovaihe on Tolan mukaan todella tärkeä, koska se on vaihe, jolloin asioita kyseenalaistetaan ja mietitään.

Rooleista saatetaan jankata, ja niitä saatetaan vielä muuttaa. Se on tärkein hetki, milloin asioita tuodaan pöydälle, käydään läpi että mistä on kyse, ja sanotaan, että minä en ymmärrä. Siinä vaiheessa olen ehdottoman vastaanottavainen. Toki myös kuvaustilanteessa pitää olla vastaanottavainen, sillä kuitenkin magiikka tapahtuu kuvaustilanteessa, vaikka me kuinka päättäisimme, sopisimme ja harjoittelisimme etukäteen. Henkilöt ovat elossa vasta, kun kamera käy. Alitajunta työstää monia asioita, ja ne ovatkin yhtäkkiä olemassa. Pohjatyö pitää tehdä, mutta kukaan ei voi loppujen lopuksi ennustaa, että miten tämä menee.

Pamela Tolan mukaan ohjaaminen on ennen muuta läsnäoloa. Yhtäkkiä jokin kohtaus voi saada erilaisen merkityksen kuvauksissa, ja ohjaajan on oltava valppaana ja napattava kiinni ohikiitävästä hetkestä. Loppupeleissä ohjaajan näkemys on se mitä noudatetaan, se on näyttelijöillekin selvää.

Tajuan, että ei hitsi vie, tämän pitääkin mennä näin, ja se impulssi voi yhtä hyvin tulla näyttelijältäkin, ja siihen tartutaan. Mutta minulla pitää olla se tieto, mitä tämä kohtaus sisältää tässä kokonaisuudessa, mikä sen merkitys on, ja pitää siitä kiinni. Ja joskus ohjaajana joutuu sanomaan että ei kun tehdään näin", ohjaaja on se, joka tekee viime kädessä päätökset. Joskus analyysille on aikaa, joskus ei. Ja silloin kun sille ei ole aikaa, tehdään niin kuin ohjaaja sanoo. Aikataulussa on pysyttävä, se antaa tälle tekemiselle raamit. Jonkun on oltava se, joka sanoo miten asiat tehdään.

Lue myös