Ketkä ammutaan?

Raja 1918 on Lauri Törhöselle selviytymistarina, kasvutarina ja rakkauskertomus

Tuottaja Jörn Donner ja Ohjaaja Lauri Törhönen ovat työskennelleet yhdessä jo ennen Raja 1918 -elokuvaa. Heidän aiempia elokuviaan ovat esimerkiksi Hylätyt talot, autiot pihat (2000) ja Riisuminen (1986). Raja 1918 -elokuvan puuhaaminen kesti yli 20 vuotta.

– Tämän idean kanssa on eletty, että ennemmin tai myöhemmin tämä tulee. Elokuva lähti Donnerin aloitteesta ja pikkuhiljaa se on muodostunut myös minun elokuvakseni. Eli olen vastuussa kaikesta mitä on tehty.

Törhönen ei laske Raja 1918:aa sotaelokuvaksi lainkaan. Elokuvan tarina tapahtuu huhtikuusta marraskuuhun, alkaa Tampereen valtauksen loppuessa ja loppuu Saksan keisarikunnan romahtamiseen. Mannerheim määrää päähenkilön, kapteeni von Munckin, pystyttämään rajaa Suomen ja Venäjän välille sellaiseen paikkaan missä sitä ei ole ikinä ollut.

– Yksi mies pannaan sinne päättämään ketkä päästetään Suomeen ja ketkä lähetetään takaisin ja ketkä ammutaan. Siinähän on hyvä lähtökohta tarinalle.

Kaiken se kestää?

Carl von Munck on tiedemies ja humanisti. Raja 1918 on Törhösen mukaan selviytymistarina, kasvutarina ja rakkauskertomus.

– Velvollisuudentunto, rakastuminen ja ne teot, jotka hän joutuu tekemään, ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Rakkaudesta sanotaan että kaiken se kestää, mutta kestääkö se sitten kuitenkaan mitään?

Törhönen nauraa kysyttäessä mitä merkityksiä elokuvan lukuisiin ruokailu- ja teloituskohtauksiin haluttiin liittää:

– No… ruokailuhan on sotilasyhteisön yksi tärkeimpiä rituaaleja ja sotilasyhteisöstähän tässä kuitenkin on kyse. Esitit niin hienon kysymyksen, että en osaa vastata. Jos ajattelee syömistä filosofisella tasolla, niin sehän on samanlaista eloonjäämiskamppailua kuin kuoleman vältteleminen muutenkin.

Elokuvaopetus säästökuurille

Entinen elokuvataiteen professori liputtaa taideyliopiston puolesta, jossa tanssi, elokuva, teatteri ja kuvataide löytyisivät saman katon alta. Suomessa on Törhösen mukaan myös liikaa elokuva-alan opetusta. Systeemi kaipaisi rationalisointia.

– Ei missään eurooppalaisessa isossakaan maassa ole kahdeksaa elokuvakoulua niin kuin Suomessa on.

Törhönen haluaisi filmata Elmer Diktoniuksen romaanin Janne Kuutio.

– Se alkaa sisällissodasta ja päättyy talvisodan alkuun. Elokuvissa on hirveän vähän käsitelty sitä välirauhan aikaa. Minusta Janne Kuutio on ihan kansalliseepos ruotsinkielisellä puolella. Se on pitkä projekti, toivottavasti ei kuitenkaan kahtakymmentä vuotta!