Kissanpentuja ja köpöestetiikkaa
Kotimainen ensi-iltaelokuva Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset on perinteisten teemojen päälle koottu kesäinen, kepeä ja kipeäkin kokoelma vähän kaikenlaista räjähtävistä morsiuskimpuista merellä kiitäviin motocross-pyöriin.
Kapinoivien nuorten naisten ystävyydestä, suloisen karvaasta teinirakkaudesta ja oman tien löytämisestä kertovassa elokuvassa on paljon tuttua, mutta samalla se ei istu mihinkään genrelokeroon. Siinä ihastus voi oikeasti räjäyttää talon ja jääkiekonpelaaja muuttua katseessa kissanpennuksi.
Ohjaaja Hannaleena Hauru nimittää elokuvaansa genrehybridiksi.
Käsikirjoitus pelaa ehdottomasti romanttisten komedioiden ja seikkailuelokuvien elementeillä, ja myös jonkin verran teinikasvuelokuvien rakenteilla.
Lyhytelokuvista tukea pitkään elokuvaan
Lauri Mäntyvaara -prosessi alkoi Haurun mukaan noin viisi vuotta sitten, kun hänellä oli käsikirjoituksen raakaversio, jolle myönnetty tuki ei saanut jatkoa. Hauru olisi mielestään ollut jo silloin valmis ohjaamaan pitkän elokuvan, mutta rahoitusta odotellessa hän esimerkiksi valmistui taiteen maisteriksi ja ohjasi keskustelua herättäneen lyhytelokuvan Säälistäjät (2014).
Kun rahoitus Lauri Mäntyvaaran tuuheisiin ripsiin sitten löytyi, Hauru sai toteuttaa elokuvaansa vapaasti. Hän arvelee käsikirjoitustyylinsä vaikuttaneen asiaan.
Rahoittajien tai tuottajan osalta ei ole tarvinnut tehdä yhtäkään kompromissia. Valinnat ovat olleet omiani. Olen varmasti aika tuotannollinen käsikirjoittaja siinä, että pystyn suhteuttamaan budjettia siihen, mitä ollaan tekemässä. Tästä on annettava kiitosta lyhytelokuville, joita olen ehtinyt tehdä runsaasti.
Myös Haurun tausta teatterissa näkyy joissakin kohtauksissa ja visuaalisessa ilmeessä.
Teatterimaisuus on tässä elokuvassa sattumaa. Myös köpöestetiikka on lähellä sydäntäni, ja ehkä tähän elokuvaan ja budjettiin se sopii hyvin, Hauru nauraa.
Päähenkilönä yksin saunailtaan jäävä kaveri
Lauri Mäntyvaaran tuuheiden ripsien teemat ovat paljon käytettyjä, mutta ne yhdistyvät elokuvassa raikkaalla tavalla mitään niistä liikaa esiin nostamatta.
Ystävyys, rakkaus, itsensä löytäminen linkittyvät elokuvassa toisiinsa samoin kuin genrehybridiys. Antaisin yleisölle liikaa, jos nimeäisin niistä yhden tärkeimmäksi, Hauru sanoo.
Tarinan näkökulma muuttui käsikirjoitusprosessin aikana. Alunperin Hauru kirjoitti elokuvaa Heidin rakastumisesta, mutta myöhemmin päähenkilöksi muodostuikin ideologiaansa raivokkaasti puolustava Satu, joka jää Heidin rakastuessa yksin kapinansa kanssa.
Piti kirjoittaa ja ymmärtää, että tänhän pitää olla sen altavastaajan tarina. Milloinpa olet kuullut sen parhaan kaverin tarinan, sen joka jää yksin sinne saunabileisiin?
Elokuvassa on viitteitä siihen, että Satulla saattaa olla useita romanttisia kiinnostuksen kohteita. Hauru kertoo halunneensa haastaa elokuvassaan heteronormatiivisen rakkauskäsityksen, mutta ei ilmiselvästi.
Kyllä Satulla ehkä on vaikeuksia juuri sillä hetkellä löytää mitään sen lokeronsa ulkopuolelta. Hän ei löydä muuta kanavaa tunteille kuin sen, jota vastaan ideologisesti taistelee. Mulle Satu uhrautuu ideologiansa vuoksi.
Kissanpennuista ja ystävyydestä
Sekä elokuvan markkinointimateriaali että elokuva itse pursuavat miukuvia kissanpentuja.
Kissanpennut liittyvät visualiseen havaintoon tietynlaisesta ihastumisen tunteesta. Jonkun söpön eläinvauvan kohdalla saattaa lyödä tyhjää, ja yhtälailla jonkun ihastuksen kohdalla saattaa lyödä tyhjää. Tietoisesti olen myös liittänyt seksuaalisen himon ja söpöyden yhteen. Haluan käsitellä seksuaalista himoa huumorin kautta.
Kysymykseen, onko Hauru itse kokenut kuvaamansa kaltaista ihastumista, hän vastaa epäröimättä:
Olen itse Heidi-tyyppinen ihastuja, että niin sanotusti lähtee lapasesta.
Hänen mukaansa myös jälkituotantoryhmä tunnisti hyvin elokuvan kuvaamat ihastumisentunteet.
Elokuvan some-mainonnassa on kysytty ”Miltä ystävyys näyttää?”. Ohjaaja Haurulle se näyttää siltä, miltä Lauri Mäntyvaaran tekeminenkin:
Tämän elokuvan tekemisessä ystävyys näyttää making off -kuvilta. Olen siitä onnellinen, että tosi moni työryhmästä on myös ystäväni.
Myös kaksikkoystävyys karikkoineen on Haurulle omakohtaisesti tuttua.
Aiemmin minun oli vaikeaa hyväksyä sitä, että ystävyydet päättyvät. Se saattaa myös liittyä sellaiseen kerronnalliseen perinteeseen, että ystävyydet ovat ikuisia. Vitut, ystävyydet päättyvät, eikä se välttämättä ole edes negatiivinen asia.
Suomessa halutaan sotamarsalkkoja ohjaajiksi
Suomessa Hauru toivoisi heterogeenisyyttä sekä elokuviin että elokuvantekijöihin. 34-vuotias Hauru on tällä hetkellä Suomen nuorin täyspitkän elokuvan teatterilevitykseen saanut naisohjaaja. Hänen mielestään etenkin ohjaajaksi naisia pestataan edelleen miehiä heikommin
Uskon, että edelleen on asenteita, että pitää jotenkin näyttää sotamarsalkalta, jotta voi pyörittää isoa tuotantoryhmää.
Hauru uskoo, että ohjaamisen suhteen kyse on jäykistä johtajuuskäsityksistä, mutta ongelma näkyy myös elokuvan muilla alueilla, esimerkiksi käsikirjoittamisesta.
Male gazen (miehinen katse) elokuvallinen maailma on niin vahva ja siihen on syntynyt ja siinä on kasvanut, että saatan itsekin vahingossa kirjoittaa kohtauksen näkökulmasta, jota en oikeasti halua.
Tottumukset ovat Haurun mielestä yksi asia, joka rajoittaa elokuva-alan monipuolisuutta:
Huomasin myös, että lukijoilla oli välillä vaikeuksia lukea sellaista näkökulmaa, joka mursi male gaze -ajattelun. Ja muutamilta katsojilta on mennyt koko perusajatuskin ohi. Tuohon liittäisin elokuva-alaa koskevat vaikeudet, eivätkä ne koske vain naisia. Lukijoina ei osata lukea kuin tietynlaista.
Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset imi näyttelijänsä syvälle elokuvan maailmaan
Hannaleena Haurun ohjaama Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ei ole vain ohjaajansa ensimmäinen kerta pitkän elokuvan parissa. Päähenkilöitä, Satua ja Heidiä, näyttelevillä Inka Haapamäellä ja Rosa Honkosella ei myöskään ollut ennestään kokemusta elokuvanäyttelemisestä.
Elokuvassa keskeisessä roolissa olevaa Heidin veljeä Henriä näyttelee Santeri Helinheimo Mäntylä, joka on näytellyt jo esimerkiksi Bodomissa (2016). Nimihenkilö Lauri Mäntyvaaraa näyttelee Tiitus Rantala.
Kaikki näyttelijät löytyivät perusteellisen castingin kautta. Honkonen ja Helinheimo Mäntylä päätyivät sinne tutun roolittajan kutsumina. Haapamäki taas oli tavannut ohjaaja Haurun kerran aikaisemmin lyhytelokuvan kuvauksissa, ja jäänyt tämän mieleen.
Hauru kiittelee elokuvan roolittajaa Anastasia Lobkovskia.
Vasta tämän leffan myötä olen kunnolla tajunnut roolittajan taiteellisen duunin, sen miten tärkeää se on.
Näyttelijöiden välinen dynamiikka tärkeintä
Castingissa yksilösuorituksen lisäksi etenkin näyttelijöiden yhteistyö oli Haurulle tärkeää:
Kommunikaatio ja miten pystyy välittämään ajatuksia, on tosi tärkeää. Loppuvaiheessa oikean nelikon löytämisessä ei ollut kyse enää vain oikeista naamoista, vaan näyttelemisestä, dynamiikasta ja oikeasta rytmistä.
Elokuvassa alaikäistä näyttelevä Inka Haapamäki on nyt 24-vuotias ja Rosa Honkonen 17-vuotias. Ikäero ei kuitenkaan Haurua pelottanut, sillä castingissa tehtiin hyvät koekuvaukset kaksikolle.
Nyt lukiota käyvä Honkonen oli ennen tätä elokuvaa näytellyt viimeksi lapsena musiikkiteatterissa, mutta näyttelijänura voisi kiinnostaa häntä tulevaisuudessa.
Haapamäki opiskelee Aalto yliopistossa lavastusta, eikä hänkään ollut aikaisemmin näytellyt kuin yhdessä lyhytelokuvassa. Haapamäki ei aio elokuvan myötä ainakaan suoraan siirtyä näyttelemiseen, sillä hän ei halua suunnitella tulevaisuuttaan pitkälle etukäteen.
Runsasta variointia
Vaikka Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset onkin melko erikoinen suomalainen elokuva, näyttelijöille ei tullut kuvauksissa vastaan suuria yllätyksiä. Kaikista kolmesta näyttelijästä valmis elokuva näyttää tutulta, vaikka kuvauksissa olikin välillä vaikeaa hahmottaa, mitä kohtauksissa tapahtui.
Muutamat jutut olivat kuvauksissa hämmentäviä, esimerkiksi räjähdykset aukenivat itselle vasta jossain kohtaa, kun ne eivät tapahtuneet kuvauksissa oikeasti, Honkonen kuvailee.
Haapamäen mukaan hänelle ei ollut aina selvää, mitä Hauru tarkoitti, mutta he keskustelivat paljon, ja se auttoi työskentelyssä ja myös syvensi sitä.
Pääosakaksikko harjoitteli roolejaan myös ennen varsinaisten kuvausten alkua. Harjoituksissa syntyi elokuvan markkinoinnissa käytettyä materiaalia, joissa Satu ja Heidi esimerkiksi polttavat morsiuspukuja liekinheittimillä.
Helinheimo Mäntylä kertoo, että myös itse elokuvaa varten kuvattiin monipuolisesti materiaalia:
Hannaleena ei ollut koskaan tyytyväinen heti, vaan halusi varioida, tarkentaa ja syventää. Hannaleena halusi testata ihan eri ajatuksia kuin mitä itsellä oli.
Hahmot elävät myös sosiaalisessa mediassa
Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset on näkynyt nyt kesän aikana tiheään sosiaalisessa mediassa. Se on ollut alusta asti osa elokuvan markkinointia, ja hahmojen elämän laajeneminen somen puolelle on vaikuttanut myös näyttelijöihin.
Tuntuu, että on imetty aika syvälle elokuvan sisäiseen maailmaan. Etenkin some extended -matskujen teko on lisännyt sitä tunnetta, Helinheimo Mäntylä kuvailee.
Näyttelijöistä elokuvan pieneen sometiimiin kuului vain Helinheimo Mäntylä. Kyseessä ei ollut valinta, vaan Haapamäki arvelee nauraen, että tiimiin päätyi joukon luontevin somettaja.
Tiimissä ideoitiin ja kehitettiin somesisältöä ja kuvattiin muutamien päivien ajan lähinnä kännykkäkameroilla, jotta jälki olisi uskottavaa, Helinheimo Mäntylä paljastaa.
Lue myös
Seuraava:
Zaida Bergroth ja Miami
"Tyylilajikokeilu lähti tarpeesta keventää ja leikkiä, jotta monimutkaisesta sisarkuvauksesta ei tulisi raskas."
Edellinen: Olli Ilpo Salonen ja Wendy and the Refugee Neverland
”Nykypäivänä on paljon mahdollisuuksia päästä ilmiöksi, mutta se kestää vain hetken.”