Tarina kaiken muuttavasta rakkaudesta

1980-luvun alun nuorta, kapinallista energiaa sykkivässä Helsingissä kaksi maailmanvalloitukseen valmista kirjailijanalkua – Inka ja Juhana – rakastuvat. Sielunkumppaninsa löytänyt Inka vapautuu ja vahvistuu, julkaisee rohkean esikoisromaaninsa ja kasvaa juhlituksi kirjailijaksi. Intensiivisellä suhteella on päinvastainen vaikutus Juhanaan, jonka ote omasta kirjailijuudestaan ja elämästään alkaa lipsua. Rakkauden huipulla Inka alkaa epäillä, että heidän hullu rakkautensa onkin oikeaa hulluutta.

Elokuva perustuu Anja Snellmanin (ent. Kauranen) vuonna 1996 julkaistuun samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Elokuvasovituksen käsikirjoittanut ja ohjannut Alli Haapasalo korostaa elokuvan kuitenkin kertovan fiktiivisistä henkilöistä.

Kun luin Syysprinssi-romaanin, en tiennyt mitään henkilöistä, jotka olivat olleet kirjan henkilöiden alter egoina. Ja kun aloin tehdä elokuvaa, halusin pitäytyä tässä omassa kokemuksessani fiktiivisistä henkilöistä enkä tehdä heistä tosielämän henkilöiden vastaavuuksia. Olisi tuntunut väärältä väittää elokuvassa jotakin tosielämän ihmisten ihmissuhteesta, jota en voinut henkilökohtaisesti tuntea.

Kirjan toiselämäpohjaisuus oli myös elokuvan kannalta yhdentekevää, sillä tarina on joka tapauksessa kiehtova ja koskettava. Puhtaaseen fiktioon meneminen oli toki myös taiteellisesti paljon vapaampaa. Elokuva on hyvin erilainen kuin kirja, koska eri taidemuotoina niissä on eri vahvuudet, ja kummassakin on tietysti painotettava omia vahvuuksia.

"Tästä tulisi upea elokuva"

Haapasalo luki romaanin ensimmäisen kerran Taideteollisen korkeakoulun ensimmäisen vuoden elokuvataiteen opiskelijana vuosituhannen taitteessa ystävänsä suosituksesta.

Ajattelin heti, että siitä tulisi upea elokuva. Vei kuitenkin kymmenen vuotta ennen kuin ajatus alkoi muuttua todeksi. Asuin New Yorkissa ja olin valmistumassa New York Universitysta elokuvataiteen jatko-opinto-ohjelmasta ja halusin muuttaa Suomeen tekemään suomalaisia elokuvia, ja Syysprinssi palautui mieleeni.

Päätin lukea kirjan uudestaan ja katsoa, olisinko vielä samaa mieltä. Pidin siitä jopa enemmän. Kymmenen vuotta vanhempana sen toinen aikataso, jossa rakkaustarinan nuoret tapaavat 15 vuotta myöhemmin aikuisina, kolahti uudella tavalla. Otin yhteyttä Anja Snellmaniin ja ehdotin tapaamista. Sain häneltä luvan alkaa käsikirjoittaa romaaniin pohjautuvaa elokuvaa, jonka ohjaisin.

Laura Birn ja Lauri Tilkanen valikoituivat rooleihin koekuvausten kautta.

Tiesin heti, että he ovat elokuvan Inka ja Juhana. Oli todella ihanaa tehdä tätä heidän kanssaan. He ovat hyvin tarkkoja työssään ja omistautuvat sille. Meillä oli hyvä luottamus. Tiesin, että Laura ja Lauri antavat elokuvalle kaiken. Keskustelimme paljon, ja he esimerkiksi muuttivat repliikkejä, mikä oli hyvä, sillä niiden pitääkin sopia omaan suuhun. Meillä oli antoisa harjoitusprosessi, haimme muun muassa sitä, millainen Inkan ja Juhanan suhde elokuvassa on.

Pään sisälle vierailemaan

Syysprinssi-elokuvassa on kaksi aikatasoa. Päätarina on 1980-luvun alkuun sijoittuva nuorten kirjailijoiden rakkaustarina ja sitä raamittaa Lapinlahden sairaalaan sijoittuva kehyskertomus 1990-luvun puolivälistä. Mielen sairauden oireet ovat suuressa osassa myös 80-luvun aikatasolla eli Inkan ja Juhanan rakkaustarinassa.

Katsoja saa pohtia, mikä Juhanan käytöksessä on ”tavallista” ja mikä ”epätavallista”, ja aiheuttaako orastava sairaus tietynlaista käyttäytymistä vai katalysoiko tietynlainen käyttäytyminen mielen sairastumista. Tunteet ja mielen ailahtelut ovat harvoin suoraviivaisia ja yksinkertaisia asioita, ja elokuvankin ihmissuhdetta voi tulkita lähes päinvastaisista näkökulmista. Yhtä totuutta ei ole.

Elokuva ei varsinaisesti kerro Juhanan sairastumisesta vaan sairauden oireet ilmaantuvat rakkaussuhteen aikana ja alkavat vaikuttaa siihen.

Tätä ei sanota elokuvassa ääneen, mutta Juhanan oireet ovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. Inka ei ymmärrä mistä on kysymys, vaikka alkaa epäillä, etteivät kaikki Juhanan ailahtelut ja omituisuudet olekaan pelkkää taiteilijan ”luovaa hulluutta.”

Oli kiinnostavaa tutkia ja kuvata Juhanan sairauden oireita. Häntä esittävä Lauri Tilkanen tekee upean työn näytellessään miestä, jonka mieli ailahtelee. Sairauden kuvauksessa mennään Juhanan pään sisälle vierailemaan, mutta elokuvan näkökulmahenkilö on Inka.

”Hulluuden” tuntemuksia välitetään näyttelijäntyön lisäksi kuvauksen ja äänimaailman kautta.

Välttääkseni kliseiset sairastumisen osoittamisen keinot nojasin taustatutkimuksiini mielen sairauksista ja pyrin tuomaan Juhanan oireet esiin mahdollisimman luontevasti ja hienovaraisesti.

Pääosassa rakkaustarina

Syysprinssi on rakkaustarina, taiteilijatarina ja sairaskertomus.

Rakkaustarinan henkilöistä toinen kasvaa kirjailijaksi ja toinen sairastuu vakavasti. Pääosassa on rakkaustarina kahdesta luovasta ihmisestä, jotka ovat toisilleen suuret innoittajat, mutta myös kilpailijat ja lopulta jopa ”luovat viholliset”.

Päähenkilöt innoittuvat toisistaan, tai ehkä ennen kaikkea tunteesta, jonka suuri intohimo, kiihko ja voima heissä herättää.

He tuntevat itsensä täysin vapaiksi, kaikkeen pystyviksi. Se on Inkalle käännekohta, koska nyt hän vihdoin uskaltaa tehdä sen, mitä on aina halunnut. Samalla kun Inka alkaa kukoistaa, Juhana alkaa kokea kirjoitusvaikeuksia. Johtuvatko ne rakkaudesta, naisen noususta mielen kilpailijaksi vai mielenterveydellisistä syistä, se on jokaisen tulkittavissa.

Käänteentekevät ihmissuhteet kiinnostavat minua. Sellaiset ristiriitaiset kohtaamiset, joista tulee elämämme käännekohtia, Haapasalo sanoo.

Sukupolvien erot

Haapasalo kertoo pitävänsä Snellmanin romaanista kiihkeän ja ristiriitaisen rakkaustarinan ohella myös sen kuvaaman maailman takia.

1980-luvun alun Helsinki on mielikuvitukselleni aivan ihastuttava paikka, johon haluan sukeltaa. Parikymppisenä romaanin ensi kertaa lukiessani tunsin suorastaan kateutta sen nuoria, uhmakkaita ja hassun julistavia muka-punkkareita kohtaan. Heidän provosoivassa ilottelussaan on naiiviudesta huolimatta jotain todella innostavaa. Minun sukupolveni eli tuossa iässä aivan erilaista laman jälkeistä aikaa.

Elokuvan teossa käsikirjoitusprosessi oli minulle haastavin, koska en ollut kirjoittanut pitkää elokuvaa, varsinkaan romaaniin pohjautuvaa. En ajatellutkaan, että se olisi helppoa. Yllättävän suuri haaste oli, kuinka teen toimivan elokuvallisen tarinan romaanista, joka on hyvin muistelmallinen, tunnelmallinen, runollinen ja atmosfäärinen.

Todellinen matka

Lapinlahden psykiatrinen sairaala oli täydellinen tapahtumapaikka.

Lapinlahtihan on aivan upea miljöö. Kävelin sen puistossa monta kertaa elokuvan teon eri vaiheissa ja tunsin olevani sisällä elokuvassa.

Haapasalolle elokuva on ollut pitkä prosessi, sillä hän työsti käsikirjoitusta neljä vuotta.

Tein samalla tietysti muutakin, mutta tätä elokuvaa voi sanoa todelliseksi matkaksi. Kun saimme rahoituksen ja tuotanto alkoi, matka muuttui kirjoitusvaiheen palkinnoksi. Minut yllätti täysin se, kuinka hauskaa meillä oli kuvauksissa. Rakastin sitä ja olin elementissäni.

Syysprinssi on opettanut minut käsikirjoittamaan. Tunsin, että henkilöhahmot opettivat minut käsikirjoittamaan. Toivon, että tarina kiinnostaa ja koskettaa.

Tärkeä ja ratkaiseva

Mielen hyvinvointi ja mielenterveys ovat Alli Haapasalosta elämämme tärkeimpiä ja ratkaisevimpia asioita.

Elämä muuttuu nopeasti ja dramaattisesti, jos mieli ei voi hyvin. Ammatillisestikin tärkein työkaluni on mieleni, onhan kaikki mitä käsikirjoittajana ja ohjaajana teen riippuvainen siitä, kuinka mieleni toimii. Luovuudella ja mielenterveydellä on ailahteleva suhde, ja osa taiteilijoista uskoo kärsivän mielen tuottavan enemmän kuin hyvin voivan.

Minä olen luovimmillani kun olen huolettomin. Silloin voin keskittyä työhön täysillä ja näen kirkkaasti. Elokuvat ovat suuria kokonaisuuksia, joista ei tule hyviä tuurilla vaan paletin kasassa pitämiseen tarvitaan kirkas mieli.

Haapasalo korostaakin, että stressaavassa työssä osa ammattitaitoa on pitää itsensä hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti.

Pikku kakkosesta

Syysprinssin jälkeen Haapasalo viimeistelee seuraavaa työtään, joka on dokumentti.

Seuraava työni on tällä hetkellä leikkaamossa. Se on dokumentti Pikku kakkosesta. Se esitetään tammikuussa Pikku kakkosen 40-vuotispäivänä.

Lue myös