Onko Suomi ikävä aihe?

Ohjaaja Aku Louhimiehen välit elokuvan Paha maa tuottajan Markus Selinin kanssa ovat olleet koetuksella ennen ensi-iltaa. Kiistaa aiheutti Selinin pyrkimys julkaista oma leikkausversionsa elokuvasta. Tätä versiota ohjaaja ei suostunut allekirjoittamaan Sopu saatiin aikaiseksi, mutta Louhimiehen mielestä kyse on isosta periaatteellisesta kysymyksestä: tehdäänkö Suomessa tuotteita vai teoksia?

– "Tämä ei toki ollut mikään pieni kiista, vaan aika iso, ja onneksi se nyt sitten päättyi hyvin. Olen oikein tyytyväinen siihen että elokuva voitti."

Suomessa ei ole elokuvabisnestä vaan kulttuuritoimintaa, miettii Louhimies. Lähtökohdat ovat erilaiset kuin esimerkiksi Amerikassa. Suomessa elokuvaa tuetaan yhteisistä varoista ja liiketoiminnassa ei puhuta suurista summista.

– "Jos tehtäisiin pelkästään markkinavoimien armoilla elokuvia, niin ei niitä Suomessa tehtäisi ollenkaan. --- Ehkä se, joka suomessa helposti unohdetaan on, että tuommoisen elokuvayhtiön liikevaihto vastaa keskisuurta ravintolaa."

Laiva ja kapteeni

Elokuvat saavat kuitenkin paljon huomiota, joka on Louhimiehen mukaan tärkeää. Erityisesti ohjaaja haluaisi että elokuvista keskusteltaisiin ensi-iltojen jälkeenkin. Silloin myös yleisöllä on mahdollisuus analysoida tuotoksia.

– "Jos haluaa että suomalainen elokuva menestyy, silloin onkin tärkeää että elokuvia ei tehdä pöytälaatikkoon. Ja tehdään sen verran hyviä että niistä uskalletaan myös pitää meteliä."

Louhimies ei näe, että raha ratkaisee -mentaliteetti olisi tulossa suomalaiseen elokuvan tekoon. Olisi toki suotavaa, että yksityisen rahoituksen kautta pystyttäisiin tekemään enemmän elokuvia.

– "Toki elokuva on aina yhteistyötä, monen tekijän summa. Mutta laiva tarvitsee kapteenin, ja minun näkemykseni mukaan se kapteeni voi olla vain ja ainoastaan ohjaaja."

Taustalla Tolstoi

Louhimies sai Pahaan maahan idean jo vuonna 1992 lukiessaan Tolstoin novellin ’Väärennetty korkolippu’, joka on monijuoninen ja moderni, vaikka sijoittuukin Tsaarinajan Venäjälle. Myöhemmin ohjaaja oli Outi Nyytäjän käsikirjoituskurssilla, jonka nimi oli ’Onko Suomi ikävä aihe?’

– "Suomihan on hyvä aihe ja meidän suomalaisten pitää nimenomaan tehdä elokuvia Suomesta koska niitä ei kukaan muu tee. Silloin päätin että tästä tulee hyvä elokuva nimenomaan Suomesta ja suomalaisista pohjaten tähän (Tolstoin novelliin)."

Myöhemmin saatiin tietää, että Robert Bresson oli tehnyt viimeisen elokuvansa Raha (1983) samaan novelliin pohjautuen, mutta se ei enää hankkeen eteenpäin viemistä haitannut. Episodielokuvia on tullut katsottua, mutta:

– "Ennen kaikkea rakenne tulee siitä novellista, joka on monijuoninen. Eri ihmisten teot vaikuttavat toisiinsa."

Ei kiinni sanassa

Louhimiehelle työskentelymetodi ei ole tärkeä vaan lopputulos. Hän haluaa elokuvan vaikuttavan todelta ja uskottavalta. Näin voitaisiin käsitellä aiheita, joita dokumenttielokuva ei pysty samalla tavalla pohtimaan.

Louhimies valitsee näyttelijänsä hyvin tarkkaan. Luottamuksen ilmapiirin luominen on tärkeää. Joskus, tarpeen tullen, tehdään paljon ottoja. Ote on osittain improvisatorinen.

– "Ei olla tekstissä kiinni. Käsikirjoitus on silti ihan yhtä tärkeä, mitään rakenteita tai sisältöjä ei voi improvisoida. --- Ennen kaikkea se, että ei jäädä kiinni sanaan. Minulle elokuva ei ole sanataidetta, vaan tunteiden ja ajan taidetta."

Göteborg

Paha maa on valittu Göteborgin elokuvafestivaaleille, mikä on hyvä juttu. Muiden festivaalien edustajat ja levittäjät tulevat sinne katsomaan pohjoismaalaista elokuvaa. Elokuvassa voi tosin olla piirteitä, jotka ovat vaikeasti ymmärrettäviä ulkomaalaisille katsojille.

– "Alkaen jostain Eppu Normaali -lyriikasta, se ei millään aukea kenellekään muulle kuin suomalaisille."

Louhimies on tehnyt nykyaikaan sijoittuvia tuotantoja, mutta voisi toki tehdä muutakin. Tärkeintä ovat tarinan vaatimukset. Työn alla on monenlaista, esimerkiksi englanninkielinen, Kanadaan sijoittuva urheiluelokuva, Turkuun sijoittuva komedia ja lastenelokuvahankkeita.

– "Sitten on myös ihan parikin tämmöistä, toinen kansalaissotaan ja toinen jatkosotaan sijoittuva hanke. Mutta ne on aina eri vaiheissa, niissä saattaa mennä pitkiäkin aikoja, kun ne näkevät päivänvalon. Niin kuin nyt tällekin elokuvalle on käynyt."

Tulevaisuudesta ei Louhimies voi vielä mitään varmaa sanoa, vaikka monta projektia tuntuu käynnissä olevankin. Todennäköisesti seuraava ohjaus on papista kertova elokuva, pääosassa Samuli Edelman.

– "Näyttäisi että se olisi seuraava hanke, mutta vielä mitään ei ole kirkossa kuulutettu!"