TAMPEREEN FILKKARIT AVATTIIN 30. KERRAN

Hämeenkadun Tuulensuun talossa sijaitseva Kino-Palatsi sai kunnian olla paikkana Tampereen lyhytelokuvajuhlien juhlavuoden avajaisnäytännölle. Tästä paikasta kaikki sai alkunsa, kun Kino-Palatsi oli ensimmäisten lyhytelokuvajuhlien näyttämönä vuonna 1969. Hämmentävän loistokas Kino-Palatsi on ollut jatkuvassa elokuvateatterikäytössä viimeksi vuonna 1991. Sen jälkeen tämän vuonna 1929 rakennetun elokuvapalatsin ominaisuuksia on yritetty muokata välillä ruokaravintolan, välillä pornobaarin näköiseksi. Yritykset ovat onneksi jääneet suunnitteluvaiheeseen.

Teatterin tulevaisuus on silti yhä avoin. Nykyisin sen vuokralaisena on uskonnollinen ryhmä nimeltä Palatsi-seurakunta, joka on onneksi vuodesta 1996 asti alivuokrannut salia lyhytelokuvajuhlien käyttöön. Kino-Palatsi kun on ainoa paikka Tampereella, jossa voi esittää Arkiston aarteita -näytöksiin koottuja vanhoja nitraattifilmejä. Surullista kuitenkin on, että vielä multiplexien aikanakaan Tampereen kaupungilta ei tunnu löytyvän tarpeeksi kiinnostusta takaamaan kaupungin historiallisimman ja yhä suurenmoisimman elokuvateatterin säilyvyyttä, edes nähtävyytenä. Ellei jotain muutosta parempaan tule tapahtumaan, voivat stripparit vielä hyvinkin painua töihinsä palatsin 1920-luvun klassismia edustavista ovista.

Tämä Kino-Palatsista siksi, että festivaalijohtaja Pertti Paltila ei tämän vuoden avajaispuheessaan liiemmin puuttunut Kino-Palatsin jo vuosikausia vaakalaudalla olleeseen tilanteeseen. Paltilan virallisen puheen myötä avajaisseremoniassa palkittiin Tapio Junnon suunnittelemalla Suudelma-patsaalla festivaalin koko olemassaolon aikainen vaikuttaja ja pitkäaikainen ohjelmistosuunnittelija Raimo Silius. "Kiitos ja kumarrus", kommentoi Tampereen elokuvakulttuurin korkein intomieli Silius lempeän lakoniseen tapaansa.

Avajaisten ohjelmaa

Avajaisnäytöksen elokuvakimara oli tuttuun tapaan animaatiopainotteinen ja keskittyi festivaalin menneiden vuosien kilpailuiden voittajiin. Venäläisen Fedor Hitrukin (s. 1917) elokuvanteon hankaluudesta vitsikkäästi kertova Film Film Film (1968) esitettiin jo ties monennettako kertaa - ehkä nyt siksi, että itse ohjaaja on tänä vuonna festivaalin kunniavieraana.

Eila Kaarresalon fiktio Ampurata (1969) on yhä ajankohtainen tiivistys naisen asemasta tapahtumapaikkanaan tanssilava. Puolalaisen Zbigniew Rybczynskin trikkianimaatio Tango (1980) puolestaan mahduttaa samasta kuvakulmasta kuvattuun huoneeseen 36 eri ihmistä tekemään ihan omia toimiaan, huomaamatta toisiaan.

Ingmar Bergmanin mestarillinen valokuvadokumentti Karins ansikte (1985) piirtää hiljentävien kasvokuvien keinoin ohjaajan äidin elämänkaaren. Näytöksen viimeinen kuva oli Francek Rudolfin dokumentti Ritem Dela, jossa seurataan rakennustyömaan miehiä hommissaan. Katsoja joutuu huvittuneena jännittämään, kestääkö elokuva niin kauan kuin rakennus on valmis.

Vielä avajaispäivän iltana nähtiin Tullikamarin pakkahuoneella Sinead O’Brienin pitkä dokumentti Luke (1999) Dubliners -yhtyeen laulajasta Luke Kellystä (1940-1984). Täyteläisäänisen miehen intoa irlantilaiseen kansanmusiikkiin ja poliittisiin näkemyksiin muistellaan elokuvassa puhuvia päitä ja arkistomateriaalia yhdistävällä tekniikalla. Kuten niin monessa muussakin vastaavassa, kiinnostava aihe ja mainio musiikki puhuvat puolestaan ja hautaavat alleen elokuvallisen yllätyksettömyyden.

Luvassa vielä Kekkonen ja M.A.

Festivaalit jatkuvat vielä sunnuntaihin 12.3. asti, jolloin selviää sekä kansainvälisen että kotimaisen kilpailusarjan voittajat. Erikoisohjelmistossa on nähtävänä on vielä paljon ja vaikka mitä: arkiston pölyttämiä Kekkonen-elokuvia, Robert Crumbin Fritz-kissan vanha valkokangas-versio, Luis Buñuelia, Andrei Tarkovskin oppilastyö Katujyrä ja viulu, 70-luvun kotimaisia mainoksia (mm. Timotei -deodorantti) ja koko yö M.A. Nummiseen linkittyviä elokuvia.

Sään puolesta filkkarien asetelma ei ole kuitenkaan sama, mikä oli jatkuvasti 90-luvulla. Filkkarien avajaiskeskiviikko merkitsi silloin aina myös ensimmäistä kunnon kevätpäivää Tampereella. Nytkin sää on aurinkoinen, mutta kevät ehti ensimmäisen kerran jo tammikuussa, elokuvat vasta nyt.