Lihaksia ja luoteja

Hollywoodissa Vareksen kaltaisia äijä-elokuvia tehdään muutama kymmenen vuodessa. Pääosassa on yleensä joku Baldwinin veljeksistä. Sankari on perso sekä viinalle että naisille. Aina kun ei ammuta tai hakata, niin "tarinasta" voi erottaa ainakin yhden korruptoituneen poliisin ja lain yläpuolella olevan psykopaattirikollispomon. Naisia tällaisissa elokuvissa on kaksi, hyvä ja paha. Repliikkejä heille on kirjoitettu juuri sen verran, etteivät feministit suutu. Tissit kuitenkin vilkkuvat vähintään kerran ja koomiset sivuhahmot jäävät naurattamatta. Vares on näyttö siitä, kuinka suomalaiset ovat jälleen kerran omaksuneet yhden formaatin erinomaisesti. Vain Stephen tai William Baldwin puuttuu.

Vareksessa ei ole ainuttakaan samaistuttavaa hahmoa, jonka kohtalosta oikeasti kiinnostuisi. Juha Veijonen heittää nimiroolin rutiininomaisesti yhdellä ilmeellä, ja samaa voi sanoa Laura Malmivaarasta. Aleksi Mäkelä ei ole henkilöhahmojen ohjaaja. Henkilöhahmojen vähäinenkin syventäminen olisi ryhdittänyt kliseistä juonta edes vähän. Nyt hahmot humisevat onttouttaan ja tyytyvät heiluttelemaan peniksen jatkeitaan. Vareksen kertojaääneen menee hermo ennen kuin turinointi ehtii edes alkaa. Turkan oppipoika Jari Halonen on ainoa piristys pahiksena. Kiinnostavin hahmo on Samuli Edelmannin näyttelemä poliisi Koitere, jonka paini itsensä kanssa on huomattavasti kiinnostavampaa kuin Vareksen ryyppääminen.

Ohjaaja Mäkelän ja tuottaja Markus Selinin tavoite oli tehdä ensimmäinen kunnon suomalainen toimintaelokuva. Olisi ehkä kannattanut tehdä siitä vielä hyväkin tai edes omaperäinen. Varesta kun vaivaa suomalaisen elokuvan tuttu tauti: liiallinen varovaisuus. Markkinat ovat niin pienet, että on pakko luottaa jo hyviksi todettuihin menetelmiin ja näin tappaa kaikki luovuus. Ja kun tuottajan penkillä istuu Suomen hollywoodilaisin mies, niin rahan tuloa ei voi estää huonollakaan elokuvalla. Valitettavasti.

Kaikkia, jotka haluavat tylsistyttää itseään vielä vähän lisää, on siunattu dvd:n runsailla ekstroilla. Mukaan on mahtunut myös Eppu Normaalin musiikkivideo, mikä taitaa olla parasta koko paketissa. Making of -dokumentit ovat sitä tavallista höttöä. Poliisiauton voltit näytetään kaikista mahdollisista kuvakulmista. Toisessa dokkarissa jokainen näyttelijä kertoo omasta hahmostaan ja kehuu samalla kirjailija Reijo Mäkeä.

En ole lukenut ainuttakaan Vares-romaania ja tämän elokuvan nähtyäni ne lukematta jäävätkin. Kuulemma käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari olisi korvannut kirjailija Mäen vitsejä omilla tekohauskoilla vitun hokemisillaan. Alkaa väistämättä ihmetyttää, kuinka huonoja Mäen romaaneissa olevat vitsit ovatkaan.

Lopputeksteistä selviää, että ravintolamoguli Sedu Koskisellakin on ollut sormensa pelissä tässä elokuvassa. Piiri pieni pyörii. Youth Against Sedu -järjestö on jo olemassa, olisiko aika perustaa Markus Selinille vastaava?

Arvostelukäytännöt