The Dig kotikatsomo

Simon Stonen ohjaama The Dig (2021) palauttaa mieliin historianopettajan käyttämän vertauksen oppimisesta ojan kaivuuna, jonka voi tehdä joko tunneilla opettajan auktoriteettia kuunnellen tai myöhemmin itseoppimalla.

Amatööriarkeologi Basil Brown (Ralph Fiennes) kutsutaan paikallisen maanomistaja Edith Prettyn (Carey Mulligan) maille Sutton Hoohun kaivamaan hautakummuilta vaikuttavia maanmuodostumia. Projekti on saatava vietyä toisen maailmansodan aattona kiireesti loppuun ja useat museotahot alkavat osoittaa kiinnostusta Basilin löytöjä ja sen kautta saatavaa mainetta kohtaan. Työläisluokasta tuleva Basil muodostaa läheisen suhteen Prettyn perheeseen, joka tukee häntä työssään ja sen tunnustamisessa.

The Dig on BBC:n kanssa yhteistyössä kehitetty ja Netflix-tuotannoksi poikkeuksellisen rauhallisesti avautuva elokuva. Surumielisen pianon säestämä historiallinen draama pohjautuu John Prestonin samannimiseen romaaniin. Moira Buffinin käsikirjoitus ei kuitenkaan ole kiinnostunut menneisyyden tai arkeologian metodien avaamisesta vaan valtavirtaan vetoamaan pyrkivästä ihmissuhdedraamasta.

Traumat painavat kaikkia hahmoja ja kaipaavia katseita vaihdetaan puolin ja toisin. Hyvänä esimerkkinä toimii geneerinen ja keskeisiltä tapahtumilta aikaa vievää sivujuoni kaivauksilla työskentelevän Peggy Piggottin (Lily James) avioliiton hajoamisesta ja suhteesta nuoreen sotaan lähtevään Rory Lomaxiin (Johnny Flynn).

Suffolkin sumun ja sateen sekä ajoittaisen auringonvalon pyyhkimät maisemat tallentuvat kauniina Mike Eleyn kameran laajakuviin, jotka ovat elokuvan parasta antia ja lisäävät entisestään valkokankaan kaipuuta. Maanläheinen väripaletti tukee elokuvan luonnonhelmaan sijoittuvaa kerrontaa, jossa seurataan lähes dokumentaarisesti ihmisiä kaivausten keskellä.

Fiennes on kehittynyt monipuolisella urallaan Englantilaisen potilaan (The English Patient, 1996) nuoresta arkeologista brittiläisten hahmonäyttelijöiden eturiviin. Hän tekee vahvalla Suffolkin aksentilla puhuvasta Basilista työlleen omistautuneen ja sitä rakastavan kaivaja-arkeologin.

Mulliganin hillityn hienosta roolista Edithinä voi nauttia räväkämpää Lupaavaa nuorta naista (Promising Young Woman, 2020) saapuvaksi odoteltaessa. Basil ja Edith rajataan usein kultaisella leikkauksella kaivaukselle korostaen heidän yksinäisyyttään ja poikkeamistaan tunnustettujen arkeologien joukosta osoittaen kuinka kaivaminen voidaan tehdä myös toisella tavoin.

Ulkoisilta puitteiltaan uskottava historiallinen elokuva epäonnistuu Sutton Hoon merovingiajan anglosaksien ja sitä seuranneiden viikinkivalloitusten historian merkittävyyden välittämisessä katsojalle. ”Keskiaika ei ole enää pimeä” kliseen toistelu ei sido merkittävää löytöä mitenkään laajempaan jatkumoon, joka yhä tänä päivänä paljastaa uusilla menetelmillä lisää Britteinsaarten varhaiskeskiajan historiasta.

Elokuva hajoaa loppua kohden turhan moniin dramatisointeihin ja aikatasoiltaan sekavaan leikkaukseen. Menneisyyden puhuttelevuutta ja sen löytäjien muistamista käsittelemään pyrkivä elokuva korostaa, että lopulta meistä jää jäljelle vain rakastamamme ihmiset sekä kulttuurimme saavutukset. Teemoiltaan kunnianhimoinen ja kuvalliselta kerronnaltaan upea The Dig iskee kokonaisuutena lapionsa haudatun aarteen sijaan kiveen.