Spawn kotikatsomo

Monimuotoista ja vaihtelevaa materiaalia valkokankaalle loihtinut Tim Burton herätti vuonna 1989 henkiin Gotham Cityn harvinaisen rikasta rikollisgalleriaa vastaan taistelevan "suippokorvan" ja varkaiden ahdistelijan. Elokuvassa Batman tuttu sankari sarjakuvien sivuilta taisteli jälleen paremman tulevaisuuden (tai ainakin tulevaisuuden) puolesta pelastuen vanhan kaavan mukaisesti täpärästi kavalista ansoista.

Valkokankaalla lepakkoviittaan pukeutuneella trikoosankarilla oli edelleen arvoisensa vastustajat lehtien sivuilta: trikoisiin pukeutuneet sarjakuvamaiset antisankarit. Batmanin saavuttama taloudellinen menestys houkutteli sarjakuvalehtien monimuotoisia ja -tasoisia sankarihahmoja siirtymään kasvavalla nopeudella lehtien sivuilta eläviksi kuviksi. Alkoi sarjakuvasankarien "uusi" aika valkokankaalla.

Vaihtelevalla menestyksellä elokuvauraansa ovat kokeilleet jos jonkinlaiset sankarit ja supertrikoopellet. Ero parhaimman ja heikoimman esityksen välillä on ollut luvattoman suuri - matka vaikkapa Brandon Leen tähdittämästä raa’asti tapetusta, kostoa ja oikeutta hakevasta rock-tähdestä (The Crow, 1994) vaeltavan aaveen hapuileviin ensiaskeliin valkokankaalla (The Phantom, 1996) on uskomattoman pitkä.

Vuonna 1997 sai valkokankaalla ensi-iltansa Yhdysvalloissa kulttisarjakuvaksi nopeassa tahdissa noussut, Todd McFarlanen luoma supersankari Spawn. Erikoistehosteiden parissa ansioituneen Mark Dippén esikoisohjaus tarjoaa katsojalleen heikohkon juonikehyksen ja yksinkertaisen tarinan. Elokuvan voimakas visuaalinen toteutus sekä sairas ja roisi huumori tekevät elokuvasta kuitenkin ehdottomasti tutustumisen arvoisen.

Maailmanherruutta tavoitteleva luopioagentti Jason Wynn (Martin Sheen) surmauttaa katalan juonittelun avulla salamurhiin kyllästyneen ja eroa supersalaisesta järjestöstä hakevan alaisensa erikoisagentti Al Simmonsin (Michael Jae White). Simmons päätyy helvettiin pahojen tekojensa seurauksena. Siellä hän tekee sopimuksen paholaisen kanssa. Elokuvassa itse kuuman kellarikerroksen pääjehu esiintyy Malebolgia nimisenä karvaturrina, paholaisellahan on tunnetusti useita nimiä ja muotoja. Vastineeksi pääsystä vaimonsa luokse, kuollut erikoisagentti lupaa johtaa helvetin armeijoita tulevassa hyvän ja pahan välisessä sodassa. Kuollut nostetaan haudastaan, Spawn on syntynyt!

Paholainen on kuitenkin onnistunut jälleen kerran petkuttamaan uusinta uhriaan. Al Simmons palaa elävien maailmaan, mutta vasta viisi vuotta myöhemmin - pahoin palaneena, Spawnina. Paluuta entiseen ei ole, sillä ex-vaimo on avioitunut Simmonsin parhaan työtoverin kanssa. Paholainen on todella ajatellut kaikkea murskatakseen uuden liittolaisensa mahdollisuudet hyvyyteen. Supersankari helvetin aseistuksella ryhtyy tutkimaan menneisyyttään, omaa kuolemaansa. Jason Wynnistä ja Spawnista tulee pelinappuloita paholaisen suunnitelmassa - juonittelusta vastaa rääväsuinen helvetin asiamies maanpäällä, Clown/Violater (John Leguizamo). Hyvä ja paha taistelevat Spawnin sielusta, sillä tulevassa sodassa juuri hänen roolinsa tulee ratkaisemaan voiton...

(c) 1997 New Line Productions

Alakerran narrikätyri Clown (John Leguizamo) patistaa pahan suojiin haalittua Spawnia (Michael Jae White) itse alakerran armeijan johtoon. (c) 1997 New Line Productions

Batman, Spiderman... Spawn-man?

Vuonna 1992 joukko tunnettuja ja arvostettuja sarjakuvataiteilijoita irtisanoi itsensä Yhdysvaltojen johtavan sarjakuvatuotantoyhtiö Marvelin palveluksesta. Suuryhtiössä paitsioasemaan joutuneet, taloudellista ja henkistä mammonaa etsimään lähteneet taiteilijat perustivat oman tuotantoyhtiön, Image Comicsin. Uuden yrityksen tavoitteena oli tarjota taiteilijoille vapaa ilmaisukanava ilman minkäänlaisia rajoituksia - itsenäinen ja vapaa tuotantoyhtiö itsenäisille, vapaille ja vallattomille taiteilijoille.

Uudessa yrityksessä yksittäiset taiteilijat ansaitsisivat sarjakuviensa tuoman maineen henkilökohtaisesti, kunniaa ei tarvinnut antaa tuotantoyhtiölle. Yrityksen filosofia tarjosi mahdollisuuksia luoville ja kunnianhimoisille taiteilijoille. Marvelin johtajien epäilyistä huolimatta uusi yhtiö sai nopeasti tuulta siipiensä alle ja se nousi nopeasti varteenotettavaksi haastajaksi.

Marvel- ja DC-tuotantoyhtiöissä maineensa sarjakuvataiteilijana luonut Todd McFarlane oli uuden yrityksen henkinen isä. Ansioistaan ja palveluksistaan Marvel-yhtiölle hän ei katsonut saaneensa arvoistansa tunnustusta ja hyvitystä. Esimerkiksi hänen ansiokseen lasketaan Spidermanin henkiinherättäminen 1990-luvulla jälleen suosituksi ja ennen kaikkea MYYVÄKSI seitinkutojasankariksi. Hänen piirtämiensä ja ideoimiensa sarjakuvien saavuttamien myyntiennätysten kunnia meni liian usein hänen mielestään suurelle tuotantoyhtiölle. Uudessa tuotantoyhtiössään Todd McFarlane kaivoi esiin jo 1980-luvun alussa piirongin laatikkoon suunnittelemansa supersankarin - aika oli otollinen Spawnille.

Uusi yhtiö tarjosi McFarlanelle tien onneen ja autuuteen, tien pitkään haluamaansa kuuluisuuteen. Uusin sarjakuvasankari Al Simmons alias Spawn sai nopeasti ilmaa repaleisen viittansa alle, jo ensimmäinen numero osoitti sarjakuvan omintakeisen ja erittäin väkivaltaisen maailman nopeasti saavuttaman suosion. Spawn-sarjakuvan esikoisnumeroa myytiin Yhdysvalloissa 1,7 miljoonaa kappaletta, myyntimäärä toi Todd McFarlanen luomalle sankarille itsenäisten sarjakuvatuotantoyhtiöiden myyntiennätyksen. Spawnista muodostui nopeassa tahdissa kulttisarjakuva, joka on poikinut useita spin-off -sarjoja. Sarjakuvahahmo on hakenut uusia ilmaisumuotoja, uusimpana toimenaan Spawn astui vuonna 1997 valkokankaalle...

Juonetonta, mutta tyyliteltyä!

Spawnin ensiaskeleet valkokankaalla ovat epävarmoja, mutta kuitenkin tarkkaan suunniteltuja. Sarjakuvamaailmasta tutut yksinkertaiset juonet, selkeät lähtöasetelmat ja tulevan maailman mustavalkoisuus toimivat elokuvassa vain kuorrutuksena varsinaisille kantaville voimille, väkivallalle ja erikoistehosteiden jatkuvalle vyörytykselle. Elokuva olisikin helppo leimata "vain" kauhuelokuvaksi tai "vain" toimintaelokuvaksi. Luokittelu näihin ryhmiin tekisi kuitenkin huomattaavaa vääryyttä - Spawnin luokittelu kokeelliseksi elokuvaksi tekee paremmin oikeutta elokuvalle! Spawn onkin nähtävä erilaisten erikoistehosteosa-alueiden taitajien kokeellisena yhteistyöharjoituksena. Miten onnistuneesti yhdistetään perinteinen animaatio digitaalitekniikkaan, miten erikoistehosteet rakennetaan tukemaan toisiaan...

Spawnin ohjauksesta vastannut Mark Dippé tunnetaankin elokuvamaailmassa lähinnä tehostenikkarina. Hänen kättensä jälki voidaan tunnistaa esimerkiksi elokuvissa Jurassic Park, The Flinstones ja Terminator 2: Judgment Day. Elokuvan monimuotoisten erikoistehosteiden luomisesta ovat vastanneet tunnetut ja erittäin arvostetut tehosteisiin keskittyneet yhtiöt, George Lucasin perustama Industrial Light & Magic ja kauhuelokuvien painajaishirviöiden luomiseen keskittyvä K.N.B. EFX Group, Inc. Juuri elokuvan erikoistehosteiden näyttävyys nostaa Spawnin keskivertoelokuvaa paremmaksi. Spawn-maailma tuo helposti mieleen mielikuvat Metropoliksen ja Blade Runnerin ahdistavan tunkkaisesta maailmasta.

Sarjakuvamaailmassa kaikki näyttää olevan sallitumpaa kuin "todellisesta" maailmasta kertovat kuvaukset. Sarjakuvamainen, voimakasta liioittelua hyväksikäyttävä kerronta ei ole herättänyt pelkoja moraalinvartioiden taholta. Esimerkiksi Disneyn varhaisissa animaatioissa liioiteltu väkivalta oli tehokeinona suvaittua ja sallittua. Sehän oli vain sarjakuvaa! Sarjakuvahahmojen uudelleentuleminen valkokankaalle vaati totuttelua ja jään kokeilua, "lupien hakemista".

Tim Burtonin ohjaamissa Batman-elokuvissa väkivalta oli vielä selvästi taustalla, kun taas elokuvassa The Crow väkivallan kuvaaminen oli noussut voimakkaasti tarinaa kantavaksi tehokeinoksi. Sarjakuvahahmoja näyttääkin saavan valkokankaalla hakata, raadella, lävistää ja silpoa oikein olan takaa ilman sen suurempia pelkoja sensuuriviranomaisilta. Vain harvoin karikatyyristen sankarihahmojen toimet ovat joutuneet viranomaisten saksimisien kohteeksi.

Pahan uusi muotokuva

Mark Dippén käsittelyssä Todd McFarlanen luoman sarjakuvamaailman väkivaltainen ilmapiiri on siirtynyt suoraan yksi yhteen -suhteessa lehtien sivuilta valkokankaalle. Tulevaisuudessa (ja tulevaisuudessa sarjakuvasankareista kertovissa elokuvissa) supersankarit taistelevat kirjaimellisesti henkeen ja vereen eloonjäämisestä.

Liioiteltu sarjakuvaväkivalta saa uudet ulottuvuudet sankareiden lähtiessä taistelemaan kunnon hirviö-ötököitä vastaan - kaikki on sallittua sarjakuvasankareille taistelussa hyvyyden puolesta pahuutta vastaan, varsinkin kun superkonnat pahuudellaan ansaitsevatkin vain kovinta mahdollista kohtelua. Sankarien asearsenaalit ovat laajentuneet tainnuttavista "lepakkobumerangeista" ja "jäädytysaseista" kunnolla lihaaleikkaaviin ketjuihin ja pistoaseisiin.

Sarjakuvamaailmoille on tyypillistä roolijaoissa selkeät asetelmat - alleviivatut "hyvikset" ja "pahikset". Spawn-maailmassakin kaikki on joko mustaa tai valkoista, harmaan eri sävyjä maailmassa ei esiinny. Tosin asetelmat ja ennakko-odotukset ovat mukavalla tavalla Spawnissa erilaisia. Paholaisen asiamies maanpäällä ei ole Al Pacinon (Devil’s Advocate) tai Robert De Niron (Angel Heart) kaltainen mustiin pukeutuva herrasmies tai edes Viggo Mortensenin esittämä elegantisti hirviötä taluttava enkeltenmetsästäjä (God’s Army). Asiamies on metrinmittainen suunpieksijä, joka onnistuu varastamaan elokuvan mielenkiintoisimman hahmon tittelin itselleen. John Leguizamon kätkeminen digitaalisen maskin taakse on näyte erikoistehosteiden monista mahdollisuuksista. Helvetin asiamiehen sairas ja räävitön huumori toimii väkivallan ohella Spawnin kantavana voimana.

(c) 1997 New Line Productions

Spawnin anti elokuvamaailmalle?

Spawn on mukavan erilainen elokuva jopa sarjakuvasankareista kertovien elokuvien ryhmässä. Hauskalla ja mustalla huumorilla kyllästetty tarina sarjakuvasankarien arkielämästä kestää kyllä tutustumisen vaivan. Sarjakuvahahmojen monimuotoisessa kentässä se päihittää helposti pahimmat supervastustajansa. Kakkoseksi ja kolmoseksi jäävät selvästi niin lepakkoviittaan pukeutuva Gotham Cityn puolustaja kuin Sam Raimin valkokankaalle luoma Darkmankin.

Spawn jatkaakin sarjakuvahahmojen monitasoista invaasiota valkokankaalla kunniakkaasti tuoden jotakin uutta: uusia oivalluksia ja visuaalisesti tehokasta kerrontaa. Elokuvan ehdottomasti parhaana antina on erikoistehosteiden jatkuva vyörytys, joka pienessä televisioruudussa tosin menettää tehokkuuttaan. Mark Dippén ohjaustyö sankarista ja helvetistä on ...tutustumisen arvoinen.