Ihmiskunta ilman sähköä
Kahden tuotantokauden mittaiseksi jäänyt NBC-kanavan Revolution toi katsojien nähtäväksi jälleen yhden totaalisen tuhon jälkeiseen aikaan sijoittuvan televisiosarjan. Muita vastaavia on jo katsottukin, kuten zombien kiehtovaan maailmaan sijoittuvaa The Walking Deadia tai avaruusmömmöjä vastaan taistelevia Falling Skiesia ja Defiancea. Amerikkalaiset sarjat lopetetaan kovin harvoin muista kuin katsojalukusyistä, niin Revolutionkin.
Syitä rating-käyrien vaatimattomuuteen voi vain arvailla, mutta vahva veikkaus on, ettei kansallisen ilmaiskanavan sarja pärjännyt loppupelissä maksu- ja nettikanavien vapaammille tissi-, veri- ja kiroiluorgioille, joita katsojat tuntuvat mieluummin seuraavan. Vai katsooko kukaan oikeasti Game of Thronesia ottaakseen selvää, mitä Talvivaarassa tai Lannisterin perheessä seuraavaksi tapahtuu? Jo Revolutionin pilottijakson ilmeisen tosissaan tehty ja harjoiteltu miekkailu-jousipyssytaistelu hotellissa oli hiukan lapsellisen oloinen, ei todellakaan mitään graafista Kill Billiä.
Tällainen nopea tuhon tie on sääli, sillä sarjassa oli runsaasti potentiaalia pidempäänkin ajoon. Ohjaaja-tuottajien J.J. Abramsin (Lost, tuleva Star Wars-elokuva ) ja Jon Favreaun (Iron Man-elokuvat) ideoima sarja on nimittäin visuaalisesti näyttävä ja perusasetelmaltaan kiehtova. Millaista olisi, jos sähkön loppumisesta maailmassa on kulunut 15 vuotta? Kaikki tietysti pysähtyy ja paluu omien palstaviljelmien antimiin on tosiasia. Luonto saa viimeisen sanan samalla, kun kaaoksen seurauksena syntyneet miliisiryhmät taistelevat keskenään. Amerikka on jaettu federaatioihin.
Revolution kuvattiin Pohjois-Carolinassa, jonka kuvankauniit maisemat ovat itse asiassa yksi sarjan päähenkilöistä. Kun lopputuotannossa saatiin kuvauspaikan materiaaleja paranneltua komeilla tietokonegrafiikoilla, sarjan kautta tulee tutuksi ihan omanlaisensa värimaailma, jonka tyyppistä on vaikea löytää mistään muusta tuotannosta.
Tähän maisemaan sopivat varsin mainiosti myös kohtuullisen laadukas näyttelijäkaarti Twilight-leffoista tutun Billy Burken johdolla. Miehen yhden ilmeen näytteleminen sopii yllättävän hyvin sarjan tunnelmaan. Naiskauneuden ytimessä ovat puolestaan uusi tulokas Tracy Spiridakis ninja-tyttö Charliena ja lopetettujen tv-sarjojen kantaäiti Elizabeth Mitchell. Sen sijaan entistä Google-johtaja Aaronia näyttelevä ja varsin tuhdissa kunnossa oleva Zak Orth hakee uskottavuuden rajoja. Mies, kun ei tunnu laihtuvan lainkaan vuosikausien orgaanisen ruoan syömisen ja jatkuvan liikkeellä olon johdosta. No, joka päivä ei tarvitse yltää huippusuoritukseen, ei edes Abrams-Favreau-kaksikon.
Jatkuvajuonisten sarjojen suurin haaste on keksiä koko ajan uusia tehokkaita juonenkäänteitä, jotta katsoja palaa seuraavallakin viikolla astialle. Revolution onnistui tässä melko hyvin. Paukut eivät vain yksinkertaisesti riittäneet muiden vastaavien sarjojen verenmakuisemmille maailmoille. Kaapelisarjojen vahvuuksilla ei siis kannata ABC:n, NBC:n, CBS:n tai Foxin sovinnaisempien tuotteiden turhaan kilpailla. Jos ne sen sijaan tuottavat The Good Wifen, Blue Bloodsin tai Kova laki: Erikoisyksikön tapaisia, erinomaisen laadukkaita tuotteita aikuisempaan keskiluokkaiseen makuun, menestys on taattu, kuten on nähty. Esimerkiksi Blue Bloodsin Tom Selleck poliisipäällikkö Reaganina on viikosta toiseen katsojatilastojen huipulla. Ai että.
Seuraava:
The Class of '92
Yritys kietoa kuuden jalkapallotähden tarinat yhteiskunnalliseen kehitykseen kaatuu liian moneen painopisteeseen.
Edellinen: Bad Words
Elämäntapaluuseri sisuuntuu kerrankin onnistumaan, edes lasten tavaamiskilpailussa.