Rakkauden kieli kotikatsomo

Vuonna 1969 ruotsalainen Torgny Wickman teki "opetuselokuvan" Rakkauden kieli (Kärlekens språk), jossa ei puhuttu rakkaudesta vaan seksistä. Kun ottaa huomioon tuonaikaiset suuren yleisön sievistelevät moraalikäsitykset, seksuaalisuutta piti esittää valistavalla tavalla, jotta tekijät välttivät tyylikkäästi syytökset "hyvien" tapojen loukkaamisesta.

Porno on ollut pop jo jonkin aikaa, eikä juuri mikään seksiin liittyvä asia ole tabu. Siksi ihmettelen, miksi Rakkauden kielestä on tehty uusintafilmatisointi. Ehkä teos on haluttu saattaa nykypäivää vastaavaksi. Ehkä ensimmäisen version näyttelijät ovat halunneet muistella vanhoja yhdessä. Näyttelijä Kim Anderzon ja seksologi Maj-Brith Bergström-Walan ovat jälleen mukana.

Uuteen ajanmukaistettuun versioon on ympätty suurin piirtein kaikki teemat, jotka liittyvät seksiin ja seksuaalisuuteen jollain tapaa. On poikarakkautta, lesboseksiä, teinikuhertelua, vanhusten seksiä, pyörätuolipanoa, pettämistä ja jättämistä, erektio-ongelmia sekä sukupuolitauteja. Elokuvan kerronta pursuaa yli. Siinä raapaistaan paljasta pintaa ja sitten siirrytään seuraavaan teemaan. Näkemyksellisyydestä elokuvan tekijöitä ei voi syyttää. Elokuva herättää vain yhden suuren kysymyksen: entäs sitten?

Elokuvan tapahtumat on keinotekoisesti nivottu huippusuosittuun Rakkauden kieli -talkshow´hun . Ohjelman päätähti Stella Måne (Regina Lund) kertoo siinä avoimesti seksistä. Hänen rehvakasta esiintymistään vahtaavat kaikki teineistä eläkeläisiin. Siinä sivussa katsojat saavat petipuuhiinsa neuvoja ohjelman seksologeilta. Kulissien takana Stella potee ahdistusta, eikä löydä sisäistä rauhaa edes irtosuhteita harrastamalla. Televisiotähti, jonka angstinen sielu kumisee henkistä tyhjyyttä, on hahmona käytössä kulutettu ja kovin lattea. Ohuen juonen avulla tekijät ovat antaneet luvan itselleen näyttää lukuisia seksikohtauksia.

Dvd:n takakannessa lukee, että Rakkauden kielen genre on draamaa, mikä lähinnä huvittaa. Valistuksellista pornografiaahan tämä on, ja miksi sitä ei voi sillä nimeä kutsua. Pornoelokuvista tuttu musiikki ja liioitellut Jag kommer -huudahdukset vahvistavat tätä näkemystä. Opetuselokuvana siinä toki osoitetaan, että rakastelu ei aina suju kitkattomasti.

Missä tilanteessa Rakkauden kieltä voisi katsella? Peruskoulun seksivalistustunnille se ei sovi, eikä elokuvan sisältämä pornokaan sytytä. Tahatonta huumoria kyllä löytää, mistä heruu yksi lisätähti. Dvd ei sisällä minkäänlaisia lisämateriaaleja, mikä alentaa sen arvoa entisestään.