Paras vuosi ikinä: kausi 2 kotikatsomo

Paras vuosi ikinä -sarjassa kolmekymppiset naiset elävät jatkuvaa välivuotta tylsiksi koetuista rutiinitöistään. Nyt on aikaa kokeilla kaikenlaista hassua ja hullua. Parisuhteita maritellaan ja halitellaan, ihmehoitoja kokeillaan ja ainakin yritetään toimia aktiivisesti hyviksi koettujen asioiden puolesta. Kaikki ei tietenkään suju ennakko-odotusten mukaisesti ja siitä kumpuaa riemastuttavaa tilannehuumoria.

Kakkoskaudella on ilahduttavasi saatu säilytettyä yllätyksellinen ote ja tuore syke. Aivan kaikki tilanteet eivät hymyilytä, mutta riittävästi kuitenkin, jotta sarja kohoaa kotimaiseen aateliin.

Avausjakson finaali on oivaa komediaa parhaimmillaan. Kun entiselle puolisolle puhuminen ei luista, niin sen takia ollaan valmiita, vaikka käräyttämään alapää ja kärsimään gynekologin piinapenkissä. Parisuhdeterapiaan ei tietenkään suunnata kaksin vaan kolmin (mies sekä eksä ja nyksä), koska hykerryttävä tragedia saadaan aikaiseksi lemmikin huoltajuudesta. Sinisilmäisyys kostautuu, kun face-tili kaapataan vallan toisenlaisiin tarkoituksiin.

Sarja sisältää mahdottoman määrän hienoja nyansseja – vaikkapa yhdistystoiminnan käynnistämisestä sekä vanhempien äärettömän kiusallisesta visiitistä – jotka tuntuvat niin viiltävän todelta, että niille ei voi kuin nauraa. Sanna Marininkin todellinen tehtävä selviää ohimennen.

Käsikirjoituksesta vastaavat Kirsikka Saari, Jenni Toivoniemi ja Ulla Heikkilä. Kaksi ensin mainittua hoitavat ohjauksenkin. Selma Vilhunen jäi tältä kaudelta pois tekijätiimistä.

Näyttelijät ovat edelleen erinomaisessa vedossa. Hypervalenssinen pääpari Lotta Kaihua ja Ella Lahdenmäki saavat hienoa taustatukea ensimmäisellä kaudellakin vaikuttaneilta Armi Toivaselta ja Seela Sellalta. Jatkokausien megalotauti vältetään keskittymällä edelleen oleelliseen eli pääduoon sekä heidän reaktioihinsa ympäröivään todellisuuteen. Liian usein jatkokausissa marssitetaan esiin turhia uusia hahmoja, joilla kuvitellaan lujittavan katsojien mielenkiintoa.

Sarjan lavastuskin on astiavalintoineen tarkkaa sekä oivaltavasti tarinaa tukevaa. Kuvaus hieman tökkii ja kenties tarkemmat rajaukset sekä vähemmän pomppiva tyyli olisi soveltunut paremmin.

Paras vuosi ikinä rinnastuu Elisa-Viaplaylla hiljattain julkaistuun Kioskiin. Rakenne on samankaltainen: kolmekymppinen tahoillaan kipuileva pääpari, joista toista esittää vieläpä Lotta Kaihua. Siinä missä Kioski on erinomaisine näyttelijöineenkin harmittavan tylsä, aneeminen sekä neuvoton, Paras vuosi ikinä loistaa kuin exalaseri. Komedian osaaminen on taitolaji ja onneksi sitä on kotimaassakin siunaantunut joillekin tekijöille. Sarja näkyy aluksi C More:lla ja myöhemmin MTV:n muilla kanavilla.