Ouija: Origin of Evil kotikatsomo

Leluyhtiönä tunnetun Hasbron tavaramerkittyyn kulttipeliin perustuva Ouija: Origin of Evil on esiosa vuonna 2014 ilmestyneestä Ouijasta, jossa riivattu pelilauta tappoi kasan nuoria, jotka uskaltautuivat leikkimään pimeyden voimilla. Esiosa sijoittuu vuoteen 1967 yksinhuoltajaäidin ja kahden nuoren tytön perhesurun keskiöön, jota haamupeli alkaa salakavalasti riivaata.

Alice Zander (Elizabeth Rieser) on ennustaja, joka harjoittaa spiritististä huijausbisnestä tyttäriensä Doriksen (Lulu Wilson) ja Linan (Annalise Basso) avustuksella. Kun istunnot eivät tuota tarpeeksi rahaa köyhän perheen tarpeisiin, tuo Alice kotiinsa Ouija-laudan, jonka ajattelee toimivan huijausistunnoissa mainiona rekvisiittana. Laudalla tuntuu olevan erityinen vaikutus etenkin nuorempaan tyttäreen Dorikseen, joka alkaa osoittaa laudalla leikkiessään oikeita ennustajan kykyjä.

Pian käy kuitenkin ilmi, että Doriksella ei ole kaikki hyvin. Isosisko Lina sekä Henry Thomasin esittämä pappi alkavat epäillä vilunkipeliä äidin ummistaessa silmänsä ongelmilta. Kummaa sinänsä, sillä asiat mitä Doris kertoo äidillensä esimerkiksi vaikkapa heidän edesmenneestä isästänsä tuntuvat olevan samankaltaisia valheita, mitä Alice itse kertoo huijausistunnoissa asiakkailleen.

Ouija: Origin of Evilin puolesta on sanottava, että se yrittää edes jollain tasolla käsitellä vakaviakin asioita, kuten perhesuhteita ja surua, mutta ei tee sitä lopuksi kovin vakuuttavasti tai kiinnostavasti toisin kuin esimerkiksi The Babadook (2014), jossa käsiteltiin myös samankaltaisia teemoja, kuten perheenisän kuolema. Ouija: Origin of Evilissa on paikoittain kiinnostavia taiteellisia ratkaisuja, kuten filmimäinen jälkikäsittely ja selkäpiihin asti menevä äänisuunnittelu, mutta nekään eivät valitettavasti pelasta elokuvaa halpamaisilta jump-scareilta tai ennalta arvattavalta ja tylsältä juonelta.

Sinänsä hauskaa on, että Ouija: Origin of Evilin on saanut verrattain hyviä arvioita verrattuna Hasbron muihin tuotteisiin perustuviin elokuviin, kuten Transformers tai G.I. Joe. Suosikkileluksi riivattu pelilauta ei todennäköiseksi yllä, mutta hupaisaa, että leluyhtiö täppää myös ilmeisen tosissaan kauhumarkkinoille.