Näin koulutat lohikäärmeesi 1 & 2 kotikatsomo

Näin koulutat lohikäärmeesi -elokuvat ovat olleet DreamWorks Animationilta onnistunut adaptaatio brittikirjailija Cressida Cowellin samannimisestä kirjasarjasta. Historiaa, fantasiaa ja nuoren varttumisprosessia yhdistelevä tarina on samaan aikaan mukaansa tempaava seikkailu sekä teemoiltaan vakava nuortenelokuva. Kokonaisuutena se on parasta, mitä DreamWorksin animaatiopaja on saanut aikaan parikymmenvuotisella taipaleellaan.

Tarinan keskiössä on viikinkipäällikön poika Hikotus, joka poikkeaa viikinkiyhteisön normeista. Hänen erilaisuutensa on kuitenkin viikinkikylän pelastus, sillä ystävystymällä loukkaantuneen lohikäärmeen kanssa Hikotus tulee lopettaneeksi viikinkien ja lohikäärmeiden vuosisatoja kestäneen eripuran.

Sota ja epäjärjestys ovat seurausta kapeakatseisuudesta. Maailma muuttuu paremmaksi avaamalla silmät ja laajentamalla ymmärrystään. Perusarvoista ammennetut aiheet ovat varhaisnuorten elokuville tärkeitä ja niitä käsitellään elokuvassa viisaasti nuorta katsojaa kunnioittaen.

Siirappisen lässytyksen tai alleviivaavan saarnaamisen sijaan tärkeät teemat nousevat esiin tarinan kautta. Hyvin kirjoitetuissa hahmoissa on tarvittavaa syvyyttä ja samaistumispintaa, mikä mahdollistaa hahmojen tunnemaailman myötäelämisen. Tämä on erittäin merkittävä tekijä siinä, miten nuoret katsojat kokevat ja ymmärtävät kertovassa taiteessa esitettyjä vakavampiakin asioita, kuten läheisen menettämistä.

Näinkin vakavan aiheen käsittely lasten ja nuorten elokuvien valtavirrassa ei ole mitenkään tavallista. Lapsen varttumisprosessissa suru on tärkeä tunne siinä missä ilokin. Surussa ei pidä kuitenkaan piehtaroida, vaan se on elämän realiteetti, josta pääsee yli positiivisella elämän asenteella. Varsinkin kakkososassa tämä prosessi käydään suoraviivaisesti läpi.

Näin koulutat lohikäärmeesi (2010) ja sitä neljä vuotta myöhemmin seurannut jatko-osa toimivat itsenäisinä elokuvina mutta tarinallisesti ne muodostavat selkeän kokonaisuuden. Jatko-osa ei ole ensimmäisen elokuvan ideaton toisinto vaan tarinaa ja hahmoja rakennetaan määrätietoisesti eteenpäin, mikä entisestään syventää käsiteltyjä teemoja. Elokuvista muodostuu kertomus, joka toivottavasti saa arvoistaan jatkoa vuonna 2017 ensi-iltaan tulevassa kolmannessa osassa.

Visuaalisesti elokuvat ovat näyttäviä animaatioita, mutta visuaalisuus on tarinavetoisessa elokuvassa lopulta sivuseikka. Kuvallinen kerronta tukee tarinaa eikä elokuvissa sorruta höyrypäisiin ylilyönteihin visuaalisessa temppuilussa. Tämä miellyttää aikuista katsojaa, joka kykenee lapsen rinnalla aidosti syventymään tarinaan ilman, että aisteja raastava audiovisuaalinen ilotulitus pilaa elokuvakokemuksen, kuten niin monen muun lastenanimaation kohdalla nykyään käy.

Näin koulutat lohikäärmeesi -animaatioiden visuaalinen maailma on rikas ja monivivahteinen. Lentokohtauksiin on saatu dynaamisuutta, eikä kerronnaltaan hyvin rytmitetyssä seikkailussa ole turhia suvantohetkiä. Elokuvien parissa aika lentää kirjaimellisesti kuin siivillä. Menevä seikkailu ja painava sisältö on onnistuttu yhdistämään hyvällä tyylitajulla. Poikkeuksellisesti nämä elokuvat kestävät useamman katselukerran myös vanhemman silmissä.