Mies joka kuoli kotikatsomo

Eittämättä tämän päivän kovimpia kotimaisia humoristeja edustaa kirjailija Antti Tuomainen. Hän vaikuttaa todella löytäneen oman sisäisen äänensä muutaman alkukauden noir-synkistelyn jälkeen.

Juonikuvio nykyisessä huumorirötösgenressä seuraa pääpiirteissään samaa toimivaa peruskaavaa. Ahkera perusjamppa kohtaa vääryyksiä, joita rikollisia metodeja käyttävät kilpailevat kuonakkeet hyödyntävät epäreilusti. Selvitäkseen iljetyksistä perushemmo ei voi välttyä tahattomilta väkivalta-akteiltakaan. Onneksi järkiperäiset oikeuden edustajat hahmottavat tilanteen ja jättävät syyttömät tuomitsematta. Elisa Viaplaylla nähtävä minisarja Mies joka kuoli on ensimmäinen Tuomaisen romaanin kuvallinen sovitus. Kirjailija itse on toiminut myös tuottajana.

Jaakko Kaunismaa (Jussi Vatanen) on sieniyrittäjä. Hänen pääasiallista asiakaskuntaansa ovat japanilaiset, jotka himoitsevat männyntuoksuvalmuskoja. Tapahtumien taustalla hulmuaa Euroopan korkeimmassa lipputangossa Suomen suurin Suomen lippu. Aivan oikein, Jaska tiimeineen poimii ja käsittelee sieniä Haminan seutuvilla.

Tarina etenee rennolla, joskin nykytahtiin nähden hivenen raukealla vaihteella. Hauskuus perustuu henkilöiden pokerinassuihin sekä nopeaan tilanneälyyn. Aivan kaikkia romaanin tasoja kuvasovitus ei löydä. Loppupuolen hillittömän riemukas illalliskohtaus jää vaisuksi, kun suomenkielisten repliikkien tehoja on liikaa sordinoitu. Alkuperäinen hulvaton englanti-suomi ilotulitus jää kirjaan verrattuna kovin vaisuksi.

Loppua on muutenkin säädetty heikompaan suuntaan. Pääteesi rakkauden kokemismerkityksestä tulee jotenkin esille. Muuten turhine teini kungfu-mestareineen veto kellahtaa mättääseen. Kirjan moniselitteisyys jää saavuttamatta.

Ensimmäisen jakson alussa Tokion roolissa nähdään Taipei. Ulkokuvaukset toteutettiin etäohjauksella Suomesta käsin. Tämä koronan yleistämä metodi taitaa jäädä pysyvämpään käyttöön kotimaisissakin tuotannoissa.

Muutkin näyttelijät suoriutuvat rooleistaan kutakuinkin mallikkaasti. Pääosassa Jussi Vatanen hienovireisesti ilmentää hahmonsa perustunnetiloja, mutta ei saa tarpeeksi puristettua useiden vääryyksien takia koettua tuskaa esiin. Sakari Kuosmanen heittää vakio kaurismäkeläisroolinsa outoine teitittelyineen. Lääkärinä Kari Väänänen ja sopivan maltillisena irvikuvavaimona Saara Kotkaniemi onnistuvat luoman mieleen painuvimmat hahmot.

Kelvollinen sovitus ja toivottavasti seuraavalla kerralla Tuomaisen anarkiaa saadaan vahvemmin esille käsikirjoitukseen ja kuviin.