Alle lujaa

Maailmassa on monta ihmeellistä tarinaa, mutta yksikään niistä ei kerro kirjailija Kari Hotakaisesta. Kuitenkin kustantaja penää kirjailijoiltaan omaelämäkerrallista teosta. Niinpä rillipäinen hissukkakirjailija päättää laittaa vauhtia elämäänsä ja ostaa käytetyn auton. Tarinan kolmiodraama syntyy, kun samaan Alfa Romeoon rakastuu myös hämäriä remonttihommia tekevä Pera. Siinä ei auta muu kuin ottaa miehistä mittaa, näyttää ja hevosvoimia käyttää.

© 2001 Sputnik OyKari Väänäsen elokuvaversio Kari Hotakaisen Klassikko-suosikkiromaanista pureutuu mitä miehisimpään maailmaan Martti Suosalon kasvoittaman kirjailija Hotakaisen löytöretkien kautta. Elokuva käy läpi lempeällä ironialla autojen lisäksi niin lenkkimakkaralounaat ja Koskenkorvan kuin miehiset fantasiat sivuteillä satunnaista seksiä tarjoavista liftaritytöistä.

© 2001 Sputnik OyElokuvan suurin heikkous on sen ohjaus. Hotakaisen kirjasta kuullaan pitkiä pätkiä luettuna ääniraidalla tapaan, jota perinteisesti on pidetty helppona ja epäelokuvallisena ratkaisuna. Tekstin nasevuuskaan ei oikeuta lopputuloksen kannalta epäonnistuneen keinon käyttöä. Edelleen Väänänen on käyttänyt kirjailijan päiväkirjatekstin kuvittamiseen nopeutettua, pianosäestyksellistä mykkäkuvaa. Tähän paremman puutteessa sortuvat aika ajoin lähinnä televisiomainosten tekijät, vaikka mykkäfarssin maailma suurelle yleisölle onkin nykyaikana ilmeisen vieras.

© 2001 Sputnik OyHenkilöohjaus Väänäsellä sen sijaan on Klassikossa paremmin hallussa kuin debyyttielokuvassaan Vaiennut kylä (1997), jossa ohjaaja onnistui kontrollin puutteessa ylinäyttelemisellään turmelemaan jopa oman, muiden ohjauksessa yleensä laatutyötä olevan suorituksensa. Martti Suosalo on vähäeleisyydessään erinomainen kirjailija Hotakainen, toisaalta taas paisuttelu sopii Pertti Sveholmin mehukkaan yliampuvaan karikatyyriin poliisista, joka avoimesti ihailee kännissä kaahaavia "asiakkaitaan", todellisia miesten miehiä.

Klassikosta muodostuu elokuvana lähes kaurismäkeläinen epämääräiseen nykyisyyteen nostetun menneen maailman nostalginen puolustus. Kahden televisiokanavan ja yksien televisiouutisten aikana totuus ei ollut suhteellinen ja sukupuolisidonnainen, vaan se kuultiin Arvi Lindin suusta mitään siitä poistamatta ja mitään siihen lisäämättä. Tässä filmissä miehet saavat olla miehiä, joille tie moottoreiden sinfoniaan on avoin ja kossu kuskina.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3 / 5 henkilöä