Hilpeys ja ennakkoluulo kotikatsomo

Intialaista sukua oleva, Keniassa syntynyt ja Brittein saarilla kasvanut ohjaaja-käsikirjoittaja Gurinder Chadha aloitti uransa uutisankkurina radiossa, mistä hän siirtyi ohjaamaan useita palkintoja voittaneita dokumentteja ja lyhytelokuvia BBC:lle. Bollywood-elokuvista ja idän sekä lännen vastakkainasetteluista innoituksensa saanut Chadha siirtyi luontevasti pitkien elokuvien pariin, joista kansainvälisen läpimurron teki hersyvä nuorisoelokuva Parempi kuin Beckham (2002). Varsinaiseen Bollywood-henkeen Chadha pääsi kuitenkin vasta Hilpeys ja ennakkoluulo -musikaalielokuvan myötä, jossa maanläheinen intialaiskulttuuri tekee kaupat länsimaisen kapitalismin kanssa.

Kirjailija Jane Austenin kuuluisaan romaaniin Ylpeys ja ennakkoluulo perustuva elokuva on valovuosien päässä brittiläisestä jäykkyydestä, vaikka tuokin osittain esille luokkaeroihin perustuvat säännöt sekä naiset "kauppatavarana" näkevän kulttuurin ongelmat. Tarinan keskiössä on Bakshin värikäs ja äänekäs perhe, jota on siunattu neljällä kauniilla tyttärellä. Naittamispuuhistaan huumaantunut äiti ei aina näe tyttäriensä parasta, mikä johtaa yhteydenottoihin perheen sisällä. Kahden vanhimman tyttären Jayan (Namrata Shirodkar) ja Lalithan (Intian supertähti Aishwarya Rai) kosijat saavat kokea lukuisia vastoinkäymisiä ja massiivisia joukkotanssikohtauksia ennen kuin odotettu onnellinen loppusulkeuma saavutetaan taattuun siveelliseen intialaistyyliin.

Hilpeys ja ennakkoluulo on hengästyttävään visuaalisuuteen ja kauneuteen, ironiseen huumoriin ja sydämet sulattaviin katseisiin luottava hyvänolon leffa, jossa alkuperäisen tarinan yhteiskunnallisia ongelmakohtia kosketellaan vain pintapuolisesti. Elokuvassa nuoremman sukupolven naiset läksyttävät miehiä näiden vanhanaikaisista asenteista, erityisesti Lalitha William Darcya (Martin Henderson), kun taas naisten äidit haaveilevat vain taloudellisesti kannattavista avioliitoista ja yläluokkaisesta elämästä rapakon toisella puolella. Rahaa törsätään huolettomasti, mutta kapitalistiselle asenteelle myös naureskellaan. Elokuva ei kuitenkaan ota tiukasti kumpaakaan puolta, ei edes idän ja lännen kulttuurieroissa, joten se jää jonkinlaiseksi "kultainen keskitie" -kuvaukseksi. Ohjaaja Chadha olisi voinut ottaa tarinakerronnassaan enemmän mallia Mira Nairin loistavasta Monsoon Weddingistä (2001), jossa kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot ja ongelmat tuntuvat enemmän käsin kosketeltavilta.

Elokuvan näyttelijäsuoritukset eivät huimaa päätä, vaikka tarinan henkeen sopivia ovatkin. Rai on topakka Intian Elizabeth Bennet ja klassisen komea Henderson jäykistelee uskottavasti Mr. Darcyna, vaikka ei Colin Firthille vertoja vedäkään. Hilpeyden ja ennakkoluulon yksilökuvaus kärsii hieman tarinan suureellisuuden ja ulkokultaisuuden kustannuksella, mutta kaiken kaikkiaan elokuvan on viihdyttävä pakkaus. Spontaaneihin laulu- ja tanssikohtauksiin ei länsimainen katsoja kuitenkaan ihan helpolla totu. Lisänsä katsomiskokemukseen tuo dvd:n lisämateriaali, josta löytyy muun muassa traileri, pätkiä elokuvan Lontoon ensi-illasta, tavanomainen B-kela, mokaotokset, kuvausryhmän nauruja herättävät tanssinäytteet sekä lukuisia haastatteluita. Erityisen mielenkiintoinen on making of -dokumentti, jossa puhutaan elokuvan valmistumisen taustoista, vastoinkäymisistä ja Gurinder Chadhan visioista.