Fear of Rain kotikatsomo

Mielenterveysongelmien käsittely kauhuelokuvissa on perinteisesti ollut silkkaa eksploitaatiota. Kauhun aineksia coming-of-age-draamaan yhdistävä Fear of Rain (2020) on hyväntahtoinen yritys kuvata mielen järkkymistä genrelle tyypillistä ”no nyt se on ihan sekaisin” -kuumottelua empaattisemmin. Samalla se kuitenkin toistaa skitsofreniaan yhdistettyjä stereotyyppejä jännitystä ja yllätyskäänteitä luodakseen.

Lukio-ikäinen Rain (Madison Iseman) kärsii vakavasta skitsofreniasta, johon liittyy pelottavia hallusinaatioita. Ensimmäisessä kohtauksessa saamme maistiaisen Rainin ahdistavasta todellisuudesta, kun hänen pään sisäinen kauhukuvansa elävältä hautaamisesta vaihtuu sairaalasänkyyn sitomiseen. Rainin vanhemmat (Kathryn Heigl ja Harry Connick Jr.) ovat huolissaan tyttärensä tilasta: seuraava iso psykoottinen kohtaus voi johtaa Rainin pakkohoitoon passittamiseen.

Rain ei suostu syömään lääkkeitään ja hänen todellisuutta sekoittavat oireensa tuntuvat pahenevan. Hän epäilee naapuritalossa asuvan äidinkielenopettajansa Danin (pitkä ja jyrkkäpiirteinen Eugenie Bondurant) pitävän kadonnutta lasta vankinaan. Koulussa Rainia aletaan syrjiä hänen ”hulluutensa” takia, mutta nörtähtävä Caleb (Israel Broussard) iskee häneen silmänsä ja suostuu mukaan selvittämään mahdollista rikosta.

Rain yrittää pitää itsensä kiinni todellisuudessa filosofi Rene Descartesin skeptisen metodin mieleen tuovalla listalla: ”Onko tämä mahdollista? Voiko tämä tapahtua täällä? Reagoivatko muut tähän?” Oma kysymykseni on: ”Voiko skitsofrenian kaltaista sairautta käsitellä lipsumatta huonon maun puolelle?”, sillä tässäkin käsikirjoituksessa hallusinaatioita aiheuttava tauti toimii liian kätevänä tapana jekuttaa katsojaa yllätyskäänteillä. Eräässä kohtauksessa hahmot kuitenkin pysähtyvät korjaamaan väärinkäsityksiä skitsofreniasta, ja toteamaan, ettei mielenterveysongelmissa ole sen enempää hävettävää kuin vaikka diabeteksessa. Elokuvan sisäinen ristiriita on ilmeinen.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Castille Landon on työskennellyt aiemminkin nuortengenren parissa, ja Fear of Rain onkin ehkä vakaimmalla pohjalla Rainin ja Calebin sympaattisen kömpelösti etenevää lukioromanssia kuvatessaan. Kauhuelementit jäävät pliisuiksi, eikä sen suuremmasta jännityksestä voi puhua.

Teknisenä suorituksena tarkasteltuna Fear of Rain ei oikein toimi. Kohtausten kuvajako ja leikkaus tuntuu sekavalta, pahimmillaan amatöörimäiseltä. Kamera kurkkii milloin mistäkin ilman tunnistettavaa logiikkaa. Voi toki olla, että Fear of Rain pyrkii oudoilla elokuvallisilla ratkaisuilla asettamaan katsojan epävakaaseen mielentilaan. Tuskin on kuitenkaan hyvä merkki, jos kysymys tekijöiden ammattitaidosta pääsee heräämään.

Lopulta elokuvassa parasta on Madison Isemanin roolisuoritus Rainina. Hän pysyy uskottavana hoopojenkin kohtausten aikana.