Laatikkoa laatikon perään
Cube-elokuvaa on markkinoitu neljällä iskusanalla: pelko, epäilyt, paranoia, epätoivo. Lisäksi sitä on kehuttu ja retosteltu varsin estottomasti muun muassa tähän tyyliin: "Vuosituhannen kulttielokuva vihdoinkin Suomessa! Vincenzo Natalin palkittu esikoisteos on päätähuimaava sekoitus fantasiaa, tieteiselokuvaa ja kauhua." Minusta Cubesta on kuitenkin vaikea löytää mitään varsinaista päätähuimaavuutta. Se ei jysähdä tajuntaan ja pane päätä pyörälle samalla tavalla kuin The Matrix (1999) ja Fight Club (1999). Sanoisinkin paremmin, että Cube on ikään kuin jäytävä kokemus, joka pikkuhiljaa ja salakavalasti nakertaa tiensä katsojan selkäytimeen.
Tästä huolimatta kolmekymppisen Vincenzo Natalin ohjaus on vaikuttava kokemus ja ennen kaikkea vakuuttava esikoiselokuva. Cuben kaikki näyttelijät ovat mukavasti raikkaita kasvoja (lue: tuntemattomia), ja juuri siksi he saavatkin esittämiinsä rooleihin tarinan vaatimaa "psykologista syvyyttä". Arkisemmin sanottuna katsojan on helppo samastua oikeasti hikoileviin ja epätoivoisiin kuution sisälle joutuneisiin ihmisiin paljon todennäköisemmin kuin, jos takaraivoissa naputtaisi jatkuva huoli kuutiossa ryvettyvän Jennifer Lopezin huulikiillosta ja kampauksesta.
Cube aloittaa suoraan räväkästi kohtauksella, jossa periamerikkalaisen koodiston turruttamista keskivertopullamössöistä raastetaan konventionaalisuus viipaleiksi - halki, poikki ja pinoon niin sanoakseni. Ratkaisu on kuitenkin kaikessa tyypillisyydessään ja laskelmoituneisuudessaankin varsin vaikuttava, ja sen jälkeen katsoja voi odottaa mitä tahansa. Ja monet konventionaaliset ratkaisut tässä elokuvassa rikotaankin. Juoni pingottuu klaustrofobian ja selittämättömyyden kehikoihin kuuden aika tavallisen talliaisen huomatessa etsivänsä epätoivoisesti ulospääsyä mysteerisestä sokkelosta. Avain pakoon selviää pikkuhiljaa lähinnä matemaatikon avuilla, mutta loppuun asti saa jännittää, kuka joukosta pääsee koettelemusten jälkeen onnellisesti kotiin.
Elokuvan dvd-versiossa mukana on myös lopullisesta versiosta poisleikattuja kohtauksia ja ohjaajan omia kommentteja elokuvasta sekä sen tuotannosta. Nämä eivät varsinaisesti tuo Cuben tarinaan tai logiikkaan mitään uutta, ja poistetut otokset ovatkin enemmän mässäilyä aina vain omituisemmilla tappomekanismeilla. Tästä huolimatta ne ovat mukava pieni lisuke varsinaiseen elokuvaan ja siten pätevää täytettä levylle. Lisävalikossa kerrotaan myös näyttelijöiden ja muun tuotantotiimin taustoista. Useimpia näyttää yhdistävän ainakin se, että heillä on akateeminen loppututkinto ja useat pääosanesittäjät ovat tehneet uraa kymmenisen vuotta Hollywood-filkkojen sivuosissa.
Minusta on liian yksinkertaista kutsua Cubea kauhuelokuvaksi vain siksi, että siinä kuolee ihmisiä ja se ei tunnu muutenkaan sopivat ennalta asetettuihin kategorioihin. On erittäin totta, että elokuva on piinaavan jännittävä. Kuitenkaan sen jännitys ei useinkaan pingotu veren ja suolenpätkien varaan, vaan rakentuu erilaisista ryhmän ja sen dynamiikan koettelemuksista. Elokuva rakentuu sille ajatukselle, että joukosta kuin joukosta kuoriutuu ääriolosuhteissa äärimmäisyyksiin meneviä petoeläimiä. Elokuva muistuttaa, että olosuhteiden armoilla sivilisaation kerros rapisee meistä pois vikkelämmin kuin uskoitkaan. Tässä Cube muistuttaakin etäisesti, mutta karmivasti Kärpästen herra -tematiikasta. Niinhän sen luulisi olevan, että hädässä ystävä tutaan?
DVD / kuva: 4:3 FullFrame 1.33:1; ääni: Dolby Digital Surround 2.0 tai MPEG Audio (stereo); tekstitetty (elokuvaa voi katsoa ilman tekstitystä); special features: Trailer, Deleted Scenes (poistettuja kohtauksia 3), Info (tekijäesittelyjä ja ja ohjaajan huomiot), Production Art, Storyboards ja Commentary.
ks. ensi-ilta
Toimituskunnan keskiarvo: 3,1 / 7 henkilöä
Seuraava:
15 minuuttia
Arvostelu elokuvasta 15 Minutes / 15 minuuttia.
Edellinen: Syötti