Belle Epoque - muutosten aika kotikatsomo

Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin vuonna 1994 voittanut Belle epoque on herttaisen komediallinen, mutta samalla murheellinen tarina seksuaalisuudesta ja rakkaudesta traagiseen aikaan. 1930-luvun alun Espanjaan sijoittuvan elokuvan ensimmäinen kohtaus kertoo jo siitä mielivaltaisuudesta, joka johdattaa henkilöitä elämässään. Nuoren miehen pidättänyt sotilas päätyy murhaan ja sitten itsemurhaan, kun hänelle syntyy erimielisyyttä päällikkönsä, ja samalla appiukkonsa, kanssa. Oudolta vaikuttava teko paljastaa jotain siitä pinnan alla kytevästä ongelmavyyhdestä, joka nousee esiin vielä useita kertoja elokuvan aikana.

Jossain päin Espanjaa nuori mies, Fernando, pidätetään hänen karattuaan sotapalveluksesta. Surkuhupaisten tapahtumien jälkeen mies löytää tiensä vanhan Manolon mukana tämän kotiin. Oltuaan jo lähdössä jatkamaan matkaansa Fernando tapaa vanhan miehen neljä kaunista tytärtä ja päättää jäädä Manolon hoteisiin. Tästä seuraa seksuaalisviritteinen tapahtumaketju, jonka aikana Fernando tekee lähempää tuttavuutta kaikkiin sisaruksiin ja samalla ystävystyy vanhan miehen kanssa. Yksittäisten henkilöiden kokemusta taustalla on nähtävissä ne suuremmat ristiriidat, jotka repivät Espanjaa 1930-luvulla muun maailman lailla ja johtivat lopulta sisällissotaan joitain vuosia myöhemmin.

Belle epoquen pääosassa loistaa nuori Penélope Cruz, jonka hahmoon kulminoituu se viehättävä viattomuus, josta Espanjakin joutui luopumaan sisällissodan kynnyksellä. Cruz on omassa elementissään turmeltumattomana seireeninä, joka ei pelkää näyttää syviäkin tunteitaan, mutta luo silti komediallisen ilmapiirin ympärilleen. Sisarusnelikon muutkin näyttelijät ovat henkeäsalpaavan kauniita ja sensuelleja viettelijättäriä. Vanhaa Manoloa esittävän Fernando Fernan Gomezin kasvoilta taas voi lukea sen muutoksen, joka Espanjaa kohtaa tulevina vuosina, ja mies kuvastaa hienosti sitä sanatonta menetystä, jonka voi nähdä varsinkin elokuvan viimeisessä kohtauksessa.

Kauniin ja traagisen tarinan yllättävin piirre on se raikas komediallisuus, jolla masentaviakin tapahtumia kuvataan. Elokuva menee hetkittäin jopa farssin puolelle, mutta pysyy silti hyvin kasassa loppuun asti. Upeasti esitetty erotiikka on aistillista ja ennakkoluulotonta, vaikka sekin on hetkittäin erittäin koomista. Oman lisänsä keittoon antavat vielä ajoittain erittäinkin eksentriset henkilöhahmot, kuten sisarusten äiti rakastajineen.