Atlantin valli murtuu kotikatsomo

Viime vuosikymmenen puhutuin sotaelokuva Pelastakaa Sotamies Ryan (Saving Private Ryan, 1998) jäi Oscar-raadin ja katsojien mieleen Ranskan rannikon verenpunaisen rantaveden ja yksittäisten sotilaiden tunnekuvien tähden. Nyt uudelleen dvd-formaatissa julkaistu jättimäinen Atlantin valli murtuu (The Longest Day, 1962) antaa puolestaan kokonaiskuvan tuosta ihmisteuraiden lahtauspaikasta, jota myös Normandian maihinnousuksi kutsutaan.

20th Century Foxin 40 vuoden takainen suursatsaus on edelleen koskettavaa katsottavaa, sillä ilmiselvistä puutteistaan huolimatta se kuvaa ilmeisen realistisesti tuota vuoden 1944 kesäkuun kuudetta päivää neljästä eri näkökulmasta. Amerikkalaiset, britit, ranskalaiset ja saksalaiset valmistautuvat kukin tahollaan tähän äärimmäisen raakaan koettelemukseen ja autenttisuuden varmistamiseksi kunkin kansallisuuden kohtausten ohjaamisesta vastasi saman maan natiivi, elokuvassa puhutaan alkuperäisiä kieliä ja se kuvattiin Normandiassa.

Dvd-kuvaa katsottaessa on mukavaa huomata, miten hyviltä elokuvan sadannella minuutilla tulevat rantaotokset edelleen näyttävät enkä suostu suoraan hyväksymään ajatusta, että Spielberg Ryanillaan olisi luonut jotain uutta ja poikkeuksellista. Vuoden 1962 elokuvassa näkyvät tuhannet sotilaat tyrskypäisillä rannoilla, Sotamies Ryanissa miesten kasvot yhdellä rantakaistaleella. Nämä kaksi elokuvaa eivät siis ole kaikilta osin vertailukelpoisia ja silloin, kun ovat, ei välttämättä aina uudemman eduksi.

Atlantin valli murtuu tosin sisältää joitakin varsin korulausemaisia repliikkejä tehtävän ainutkertaisuudesta, jollaisia tositilanteessa ei ehkä juuri noilla sanoilla olisi tuotu julki. Edelleen se, kuten taideteoksina kaikki elokuvat, yksinkertaistaa historiaa varsin raisulla tavalla, kun maihinnousun onnistuminen näytti lopulta riippuvan siitä, ettei Hitleriä saanut herättää tankkien siirtämiseksi rannalle. Elokuva perustuu sotahistorioitsija Cornelius Ryanin samannimiseen teokseen ja Ryan toimi itse elokuvan toisena käsikirjoittajana, mutta hänkin joutui tässä taipumaan.

Puutteistaan huolimatta Atlantin valli murtuu on eeppinen mestariteos, joka on edelleen eräs keskeisistä maailmansotaelokuvista. Se on niin hyvin toteutettu, ettei edes noin 40 hengen tähtikavalkadi onnistu sitä pilaamaan, vaikka mukana on sellaisia "näyttelijöitä", kuin Paul Anka, Sal Mineo ja Fabian. Toisin kuin näitä herroja, tällaisissa elokuvissa itsestään selvästi mukana olevaa John Waynea tuottaja Darryl F. Zanuck joutui houkuttelemaan mukaan pitkään ja hartaasti. Miehillä nimittäin tuli aikoinaan sanaharkkaa Waynen esikoisohjauksen The Alamon (1960) hinta-laatu-suhteesta. Vasta, kun Zanuck oli lyönyt pöytään neljännesmiljoona taalaa (cameoroolista naurettavan suuri summa tuohon aikaan), löysi Wayne hinnan aiemmin kokemalleen loukkaukselle ja suostui mukaan.