Kaukana kotona
Heikki ”Hese” Tolonen on monesta kulmasta arkkityyppinen suomalaismies. Hän ei hirveästi puhu, ja runollisen arkun avautuessa suusta poksahtaa varsin usein perkelettä ja saatanaa. Parta, itsepäinen ja vähän umpimielinenkin luonne täydentävät stereotypian.
Kuvan rikkoo Hesen unelma. Hän haluaa matkustaa Kanadan länsirannikolle elämään unelmaansa kauas suomalaisesta rottarallista. Hesen koti ja elokuvan toinen päähenkilö, niin ikään oman päänsä mukaan etenevä rekka, vaatii jatkuvasti huoltoa ja ymmärrystä.
Alaska Highway kutittelee monissa suomalaisissa Madventuresin myötä herännyttä kaukokaipuuta. Riku Rantala ja Tunna Milonoff toivat pitkäaikaisen auringossa loikoilun mahdollisuuden lukemattomien sohvaperunoiden tajuntaan. Hese ei näe riippumattoa, mutta visioissa on paljon samaa.
Kotimaisten draamojen väkevämpää puoliskoa edustavien Miehen työn (2007) ja Pahan perheen (2010) ohjaajan Aleksi Salmenperän ymmärrys tarinan rakenteesta näkyy. Vaikka Alaska Highway on virallisesti dokumentti, se voisi yhtä hyvin olla doku-tyyliin ikuistettu fiktio.
Tunnelma on tärkein ja tarinalla on selkeä draaman kaari, joka jättää kuitenkin riittävästi tilaa yllättävyydelle ja arjen omituisuuksille. Mitenkään erityisen tarkkanäköisiin tai oivaltaviin henkilöpotretteihin elokuva ei yllä, mutta toisaalta niissä on velikultamaista pehmeyttä.
Hesen valinnoista ei tehdä isoa numeroa, eikä niitä glorifioida. Kamera vangitsee matkanteon poutaiset ja harmaat hetket. On jokaisen oma asia, millä teholla keskellä jylhää vuoristomaisemaa rynnivä rekan romu säväyttää.
Salmenperä tuo rohkeasti ja ilman puhuvia päitä esille sen, mikä matkanteossa usein on tärkeintä. Klisettä lainaillen pointti ei ole määränpää vaan sinne vievä matka. Jos ei nauti arjen rutiineista – olivat ne sitten duuniin tai rinkkailuun liittyviä – käy onnen tavoittelu työstä.
Kyse on yhtä aikaa sekä Hesen että elämäntyylin henkilökuvasta. Huoltoaseman nuoren myyjättären kaipaavat katseet kaikkonevan rekan perään kertovat omalla lämpimän suloisella tavallaan siitä, mistä Hese on mahdollisesti luopunut ruuvatessaan autoja ja taittaessaan kilometrejä.
Toimituskunnan keskiarvo: 3 / 4 henkilöä
Seuraava:
The Company You Keep – ikuiset liittolaiset
The Company You Keep on hyvällä tavalla vanhanaikainen elokuva, sillä se uskaltaa ottaa kantaa tinkimättä silti viihdyttävyydestä.
Edellinen: Kaappari
Kaappari välttää pitkälti suomalaisten komedioiden kirouksen eli halvan puskafarssin sekä ylikorostavan naamanvääntelyn.