When Evil Lurks – paha vaanii valkokangas

When Evil Lurks on argentiinalaisen kauhugenreen erikoistuneen käsikirjoittajan ja ohjaajan Demián Rugnan uusin teos, joka on saanut poikkeuksellisen paljon kansainvälistä huomiota. Elokuva palkittiin tunnetulla Sitgesin genre-elokuvafestivaalilla, mikä takasi sille näkyvyyttä. Suomessa ei ylipäänsä nähdä juurikaan argentiinalaista elokuvaa valkokankailla, joten monessakin suhteessa on piristävää saada When Evil Lurks meille teatterilevitykseen.

Elokuva kertoo apokalyptisesta Argentiinasta tavalla, joka yhdistelee vapaalla kädellä kauhugenren tyypillisiä piirteitä. Syrjäiselle maaseudulle on saapumassa infektion lailla demoninen henki, joka valtaa ihmisen toisensa jälkeen. Rugnan yhdistelee hirviöönsä demonista ruumiin ja sielun valtaamista, zombie-perinteen tartuntalogiikkaa, lapsihirviöitä sekä satanistisen hahmon syntymäriittejä. Suoria viittaussuhteita voi löytää esimerkiksi Elävien kuolleiden yöstä (1968) ja Maissilapsista (1984).

Lopputuloksena on sekasikiö eri kauhun alagenreistä, ja elokuvan mittaan ratkaisu voi sekä ärsyttää että tuntua viehättävältä. Yhtäältä kliseitä toistetaan kulumiseen saakka mutta toisaalta niiden vapaamuotoinen yhteen kietoutuminen takaa myös yllätyksellisyyttä.

Tarinassa kahden veljeksen polut risteävät demonin kanssa. Tämä käynnistää tapahtumaketjun, jossa elokuvan henkilöt reagoivat sekä inhimillisesti että tuskastuttavasti. Koska elokuva uusiokäyttää genrekliseitä, katsoja tunnistaa hyvissä ajoin, milloin ja miksi henkilöiden valinnat vievät heitä kohti katastrofaalisia tilanteita. Tuskastuttava tunne huonoista valinnoista pitää vain sietää, sillä samaan aikaan hahmojen valinnat ovat tarinassa motivoituja. Heidän toimintaansa on helppo ymmärtää, ja elokuvassa onkin läsnä vahvalla tavalla arkinen elämä.

Viime vuosina kauhussa on nähty enenevästi yhteiskunnallista kommentointia, mutta When Evil Lurksin kriittiset näkökulmat eivät kohdistu niinkään yhteiskuntaan, vaikkakin ohjaaja on kertonut saaneensa idean elokuvaan myrkyllisten torjunta-aineiden käytöstä maanviljelyksessä. Vaikutussuhde lienee hyvin hatara, sillä elokuvasta tätä kritiikkiä on mahdotonta tunnistaa. Sen sijaan elokuva keskittyy ihmisen pahimpiin pelkoihin ja siihen, miten ne heijastuvat läheisiin ihmissuhteisiin. Kauhu syntyy henkisestä kamppailusta sen kanssa, mitä olemme valmiita tekemään suojellaksemme itseämme ja muita. Elokuvan pureutuu syvälle ihmisen sisimpään – symbolisesti ja konkreettisesti.

Elokuva ei nimittäin säästele väkivallan, veren, silvottelujen ja groteskien ruumiiden kuvauksissa. When Evil Lurks on avoimesti ja reippaasti genre-elokuva ja puhuttelee parhaiten kauhuun mieltyneitä katsojia, jotka pystyvät tunnistamaan genrekäytänteiden sisäistä kommentointia ja antia. Näille katsojille elokuva on varsin toimiva kauhuelokuva. Sen sijaan niille, joille kauhuelokuva ei satu kuulumaan omiin suosikkigenreihin, elokuva voi näyttäytyä sanomaltaan yksiulotteisena ja tällöin sen paras anti löytyy mahdollisuudesta päästä tutustumaan argentiinalaiseen tarinankerrontaan.