The Spy Who Dumped Me valkokangas

Amerikkalaisen elokuvakentän keskirivissä kuplii jälleen. Central Intelligencen ja Hitman’s Bodyguardin kaltaisten toimintaelokuvien löytäessä hiljalleen paikkaansa pomminvarmasta valtavirrasta, on alusta jo tovin ollut otollinen lajityypin uusille ehdokkaille. Nyt paikkaa on saapunut täyttämään Susanna Fogelin ohjaama agenttisekoilu The Spy Who Dumped Me.

Vahingossa vakoojaksi ja Spy – vakoojan asussa (2015) kaltaisten elokuvien sielunvirtaa jatkava kokonaisuus kertoo poukkoilevan tarinan kahdesta bestiksestä (Mila Kunis, Kate McKinnon), jotka joutuvat keskelle suurta kansainvälistä operaatiota, kun agenttina toiminut ex-poikaystävä jättää jälkeensä tulenarkaa informaatiota sisältävän muistitikun. Kujajuoksu muistitikkua metsästävien agenttien ja rikollisten kanssa johtaa kaksikon läpi Euroopan Amsterdamista, Pariisiin ja Puolaan.

The Spy Who Dumped Me jatkaa genrensä tuttuja kuvioita, mutta sävyltään pahasti falskaten. Toimintakomediana teos onnistuu paremmin toiminnassa kuin komiikassa. Korkeaoktaanisissa yhteenotoissa on iskevyyttä ja purevuutta, mikä yllättää positiivisesti ottaen huomioon, että kyseessä on vasta toinen Susanna Fogelin kokopitkä ohjaustyö. Osa kiitoksesta epäilemättä kuuluu myös kuvaaja Barry Petersonille, joka on aiemmin ollut mukana 21 ja 22 Jump Streetin kaltaisissa toimintakomedioissa.

Ikävä kyllä onnistuneet toimintaosuudet eivät riitä tuomaan eloa kokonaisuuteen, jonka painoarvo lepää enemmän hahmojen kautta rakennetun huumoriin varassa. Komediallinen anti jääkin arvattavan kuivaksi ja ontuvat vitsit tuntuvat toistuvilta mahalaskuilta amerikkalaisten nykykomedioiden turhauttavimpia perinteitä mukaillen.

Nähtävästi tämä ei ole jäänyt huomaamatta myöskään ohjaajalta, joka pyrkii terävöittämään tylsää huumorikoneistoaan päälle liimatulla shokeeraavuudella. Väkivaltainen ja harvinaisen ilkeämielinen kohellus istuu samaan aitaukseen Matthew Vaughnin mielipiteitä jakaneiden Kingsman-elokuvien kanssa, mutta huomattavasti tyylirikkoisemmin.

Raflaavat heitot ja viattomiin sivullisiin kohdistuva väkivalta eivät löydä kaivattua kosketuspintaa mustan huumorin kimurantista kentästä ja tarkoitushakuinen herättely johtaa lopulta ainoastaan teosta rampauttaviin sävyongelmiin.

Tilannetta ei juuri auta, että elokuvan taustalla lepää autuaan tyhjäntekevä ja mitäänsanomaton käsikirjoitus. Paikasta toiseen pomppiva juoni hukkaa itsensä jatkuvien twistien sekamelskaan ja mukaan upotettu kahden naisen voimaantumistarina yrittää turhaan tuoda jotain sydäntä onttoutta huutavaan lopputulokseen.

Mila Kunis ja Kate McKinnon asettuvat hahmojensa nahkoihin pehmeän turvallisesti. Mitään uutta tai innostavaa sinänsä pätevistä ammattilaisista ei saada irti ja varsinkin McKinnonin maneereita mukaileva eksentrinen outolintu soisi saavan tuekseen osaavampaa komediaohjaajaa.

Höttöisen ja virhelaskelmoidun kokonaisuuden puitteissa ihmeitä on kuitenkin kovin vaikea alkaa vaatima. The Spy Who Dumped Me on jälleen yksi uuvuttava lisä jenkkikomedioiden tympeään tusinakastiin, jossa laadullinen rima putoaa taas karvan verran lähemmäs ruohonjuuritasoa.