Miss FBI - aseistettu ja ihana valkokangas

Vanha totuus pätee tähän pätkään varsin mainiosti, että kun nimi pitenee niin leffa huononee. Jatko-osa elokuvalle Miss Kovis on väännetty niin tuskaiseksi, että itkuhan siinä meinaa päästä, kun tällaista joutuu katsomaan. Sinänsä ihan sympaattisen Sandra Bullockin valkokangastörmäily alkaa olla jo niin masentavaa ja mautonta, että oikeastaan ihmetyttää, miksi tähti haluaa väen vängällä tällaisia elokuvia katsojien eteen raahata. Suurin osa edellisen osan tähdistä on viisaasti jättänyt kakkososan väliin, joten tuloksena on leffatorso, josta puuttuu jopa kaikenlainen yritys tehdä oikeasti hauskaa elokuvaa.

Elokuvan tuottajanakin hääräävä Bullock palaa jälleen valkokankaalle FBI-agentti Gracie Hartina. Edellisessä osassa karski neitonen joutui naamioitumaan Miss USA -kilpailun osallistujaksi estääkseen kilpailun sabotaasin. Tällä kertaa Gracie on valittu FBI:n edustuskasvoksi ja hän kohentaakin antaumuksella viraston julkisuuskuvaa. Mukaan on napattu etninen sidekick, agentti Sam Fuller, jolla tuntuu olevan kovasti ongelmia aggressioidensa kanssa. Naikkoset sitten muksivat toisiaan, kun ei muuten ole juoneen täytettä saatu. Lisätoimintaa väännetään kyhäämällä kasaan hallitsevan Miss USA:n Cherylin ja kilpailujen organisaattori Stanin kidnappaus, jota Gracie rupeaa innolla selvittämään.

Miss FBI:n puitteina on nykyisin niin kovin muodikkaat Las Vegasin neonvalaistut kadut. Juonta ei tunnu olevan laisinkaan, mutta tärkeintähän on ilmeisesti osoittaa, että tytötkin osaavat hakata ja potkia. Ja väkivalta on ihan hyvä ratkaisu kaikkeen. Mitään komediallista ei elokuvasta nouse esiin, romantiikkaa on turha etsiä ja toiminta rajoittuu siihen, että agentit Hart ja Fuller pieksevät toisiaan ja vähän siinä sivussa muitakin. Kaiken muun huonon lisäksi ilmeisesti elämäänsä tai ainakin tähän elokuvaan kyllästynyt kääntäjä on tehnyt ala-arvoista työtä, joten suurinta hupia tätä pätkää katsoessa onkin etsiä tekstityksen virheitä.