Minority Report valkokangas

Minority Reportin piti tuli ensi-iltaan jo parisen vuotta sitten, mutta Kubrickin poismenon vuoksi A.I. - tekoäly nousi Spielbergin työlistan kärkeen. Minority Report onkin saanut selviä vaikutteita tästä Spielbergin aikaisemmasta tieteisfantasiasta, joka erittäin hyvästä sisällöstään huolimatta oli rakenteeltaan hieman rikkonainen. Tällä kertaa epätasaisuudet ovat pääosin hioutuneet pois. Elokuva perustuu legendaarisen maineen saavuttaneen tieteiskirjailija Philip K. Dickin vuonna 1956 julkaisemaan samannimiseen novelliin.

Minority Reportin tapahtuma-aika on vuosi 2054 ja paikkana Washington D.C. Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva Precrime-yhtiö on onnistunut laskemaan murhatilastot nollaan. Aseinaan heillä on puolijumalaiseen asemaan nousseet näkijät (pre-cogs), jotka pystyvät unissaan ennustamaan lähitulevaisuudessa tapahtuvat murhat. Aikaviiveen ansiosta poliisit pystyvät selvittämään tulevan murhaajan ja suorittamaan ennalta ehkäisevän pidätyksen. Kaikki tuntuu sujuvan kitkattomasti, kunnes toimintaa johtava etsivä John Anderton (Tom Cruise) joutuu yllättäen tulevien syyllisten listoille. Epätoivoisella pakomatkallaan hän saa vihiä vähemmistöraporttien olemassaolosta. Raporttien mukaan todisteet vankilaan suljettujen kansalaisten syyllisyydestä eivät ole aukottomia. Herää epäilys, että valvontakoneisto ei olekaan erehtymätön ja jokin taho yrittää systemaattisesti salata tietoa heikkouden olemassaolosta.

Elokuvan futuristinen maailmakuva tuntuu pelottavan todentuntuiselta. Spielberg saikin sen suunnitteluun ideoita monilta kirjailijoilta, keksijöiltä ja tulevaisuuden tutkijoilta. Katsojan nähtäväksi tarjotaan runsaasti huipputeknisiä sovelluksia, joiden toimivuuteen nykyajan mediateknologian kyllästämässä todellisuudessa on hieman liiankin helppo uskoa. Nokian konsulttiavustuksella luoduissa näkymissä kaduilla liikkuville syötetään jatkuvalla kohinalla puhemainoksia, tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ohjataan käden liikkeillä ja sanomalehdet ovat ilmassa leijuvia ja automaattisesti päivittyviä hologrammeja.

Valitettavan monet keksinnöistä liittyvät kansalaisten valvontaan. Elokuvassa suorastaan herkutellaan sillä, mihin suuntaan nykyiset sofistikoituneet valvontamekanismit voivat tulevaisuudessa kehittyä. Tarkoituksena on ollut osoittaa, että teknologia on nykyajan uskonto, jonka tueksi luodaan instituutioita ja papistoja. Uskonnon luonteeseen kuuluu, että harhaoppiset kyseenalaistajat vaiennetaan nopeasti ja ilman oikeudenkäyntiä.

Pelottavan mielenkiintoisista piirteistään huolimatta eräät sisältöratkaisut jättävät silti toivomisen varaa. Tekijät ovat pelanneet korttinsa hieman liiankin varman päälle ja siksi mukana on runsaasti lainatavaraa muista huomattavasti nihilistisimmistä dystopia-filmeistä, joista mainittakoon ainakin Blade Runner, Kellopeliappelsiini ja Strange Days. Lisäksi tarinaan olisi voitu saada mukaan enemmän yllätyksellisyyttä, varsinkin loppua lähestyttäessä kohtaukset alkavat olla liiankin ennalta arvattavia.

Näyttelijäsuoritukset ovat pitkälti yhden miehen varassa. Tom Cruise esiintyy edukseen ja huomattavasti paremmin kuin taannoin nähdyssä Vanilla Sky’ssa. Precrime-yhtiön isän Lamar Burgessin roolissa nähtävä Max von Sydow onnistuu myös tehtävässään ihan kohtuullisesti, vaikka hänen vanhakantainen ja sympaattinen muminansa ei elokuvan ylitekniseen yleistunnelmaan oikein sovikaan.

Pohjimmiltaan Minority Report on high tech -asusteisiin puettu hyvä salapoliisitarina, joka kuuluu eittämättä Spielbergin tuotannon kärkikastiin. Paria varausta lukuun ottamatta siitä on löydettävissä jopa klassikon aineksia. Suoraviivaista toimintaa on kuitenkin niin vähän tarjolla, että Spielbergin orwellimaisesta tieteisfantasiasta tuskin nousee Matrixin kaltainen hittituote.