Corsage – Kuriton keisarinna valkokangas

Marie Kreutzerin ohjaama Corsage – Kuriton keisarinna perustuu Itävallan keisarinnan Elisabetin (24.12.1837–10.9.1898) elämään ja tekoihin. Lempinimellä Sissi tunnetusta keisarinnasta tehtiin 1950-luvulla itävaltalainen elokuvatrilogia, jonka pääosassa oli Romy Schneider. C More -palvelusta voi katsoa Sisi-sarjan, jossa keisarinnaa tulkitsee Dominique Devenport.

Itävallan Oscar-ehdokkaana olleessa elokuvassa seurataan Elisabetin (Vicky Krieps) viimeisiä vuosia. Hän haluaisi matkustaa ja elää vapaasti ilman keisarinnan velvollisuuksia, mikä ei miellytä puolisoa, keisari Frans Joosefia (Florian Teichtmeister). Lisäksi oma poika, prinssi Rudolf (Aaron Friesz) häpeää äitiään, eikä tytär Valeriekaan (Rosa Hajjaj) ole innostunut yhteisestä ajanvietosta.

Kuriton keisarinna ei kerro sanasta sanaan Elisabetin elämäntarinaa, mikä on virkistävää, sillä muuten kyseessä olisi Wikipedia-artikkelimainen kokonaisuus, jossa ei ole mitään uutta ja yllättävää. Elokuva esittää keisarinnan kärsivänä ja sorrettuna naisena miesten hallitsemassa maailmassa. Oikeassa elämässään Sissi ei ollut kuitenkaan yhtä viaton kuin Bafta-ehdokkuuden parhaasta ei-englanninkielisestä elokuvasta saanut teos antaa ymmärtää.

Yle Areenassa on dokumentti Historia: Sissin perilliset, jossa perehdytään Sissin elämään arkistojen takaa. Dokumentissa keisarinnasta paljastuu aivan toisenlainen ja rosoisempi kuva kuin elokuvassa. Sissin perillisissä selviää, miksi hänen suhteensa omiin lapsiinsa oli niin hankala ja kuinka Sissin lopulta kävi.

Vicky Krieps palkittiin ansaitusti parhaana näyttelijättärenä Cannesin Un Certain Regard -sarjassa, mutta suoritus ei pelasta hovidraamaa. Jos elokuvassa olisi ollut mukana käänteentekeviä hetkiä keisarinnan elämästä, tilanne olisi toinen. Esimerkiksi sairaan esikoistyttären vieminen matkalle varoituksista huolimatta, mikä johti hänen kuolemaansa tai liiallinen rakkaus Valerie-kuopusta kohtaan, minkä seurauksena hän vietti enemmän aikaa isänsä kanssa.

Onkin sääli, miksei kattavaa lähdemateriaalia hyödynnetty enemmän lähes kaksi tuntia kestävässä elokuvassa. Lopputuloksena on kauniiden linnojen ja maisemien täyttämä muistelumatka, jossa säälitään maailmalla matkaavaa Elisabetia, joka ei sopeudu keisarinnan muottiinsa.