"Keskinkertainen" elokuvavuosi oli Sidewaysin, George Lucas pilasi Star Warsin legendan lopullisesti

Film-O-Holicin kriitikoiden perinteinen vuosiäänestys oli tasaisempi kuin koskaan aiemmin. Tittelin lopulta napanneen Alexander Paynen Sidewaysin rinnalla kisasivat ääntenlaskun alusta loppuun saakka lopullisen taulukon kolme seuraavaa, Jim Jarmuschin paluuelokuva Broken Flowers, Clint Eastwoodin Oscar-rohmu Million Dollar Baby sekä Alejandro Amenabarin Meri sisälläni. Näistä elokuvasta mikä tahansa olisi voinut "voittaa" vuoden parhaan tittelin.

Äänestyksen tasaisuudelle oli ainakin äänestäjien mielestä syynsä. Huomattavan moni mainitsi elokuvavuoden tasapaksuudesta, keskinkertaisuudesta tai tylsyydestä. Yksittäisen huippufilmin nimeäminen oli useille ennenkuulumattoman vaikeaa.

Kotimaiset tekijät eivät nytkään listalla juhlineet. Vuoden kotimaiseksi räknättiin Klaus Härön Äideistä parhain (12.), kakkoseksi Kari Paljakan Eläville ja kuolleille (19.). Kolmanneksi kotimaisten listalla saatiin niukasti listan ulkopuolelle jäänyt Aku Louhimies-hitti Paha maa.

Vuoden huonoimpien elokuvien lista oli sekin kaikkien aikojen tasaisin, osoituksena tästä vaikkapa sijalle viisi tasapistein päätyneet neljä elokuvaa. George Lucasin viimeinen Star Wars sai tasapäisen vastuksen Timo Koivusalon kaikkea-muuta-kuin-viimeisestä teoksesta, mutta rutisti lopun ratkaisutaistelussa viime hetkellä ohi. Pakko on huomioida myös listan toinen kotimainen, Claes Olssonin muutenkin nuivasti vastaanotettu Onnen varjot.

Jokaiselta kirjoittajalta kysyttiin vuoden kymmentä parasta ja kolmea huonointa, teatteri-ensi-iltaan Suomessa tullutta elokuvaa. Alla perusteluja listojen ykkösistä.

Tiina Forsberg
Paras: Sideways
- Herkullinen äijäelokuva kätkee sisäänsä viinin ja ihmisyyden salaisuuksia onnistuen itkettämään ja naurattamaan juuri sopivassa suhteessa.
Huonoin: Miss FBI
- Tyhjänpäiväistä sontaa.

Manu Haapalainen
Paras: Lentävien tikarien talo
- Maaginen. Akrobaattinen, koskettava ja viisas. Vei kauemmas muualle, kuin mikään muu filmi tänä vuonna.
Huonoin: Panttivanki
- Bruce Willis, vanha mies, kehtaakin rämpiä tällaisessa b-sarjan väkivaltamönjässä.

Outi Hakola
Paras: Meri sisälläni
- Elokuva toimii samaan aikaan vahvasti sekä emotionaalisella, älyllisellä että esteettisellä tasolla. Henkilöiden väliseen kemiaan ja kommunikointiin perustuva elokuva yllätti positiivisesti myös näyttelijöiden suhteen.
Huonoin: XXX2 - The Next Level
- Jos ensimmäisellä osalla ei ollut juurikaan uutta annettavaa, on kakkososa juuri niin huono kuin voi odottaa sen perusteella, etteivät edes ensimmäisen osan tähdet suostuneet osaksi projektia.

Jokke Ihalainen
Paras: Liikkuva linna
- Hayao Miyazakin tyylikästä, ja ah niin absurdia animaatiota. Kaikenlaisen amerikkalaisen pikselihötön vastapainoksi tällaiset tuotannot valavat uskoa
aikuisemmankin animaation tulevaisuuteen.
Huonoin: Sahara
- Ehdottomasti vuoden limbo. Pahin esimerkki kesäkaudeksi maahantuotavista törkytoimintaelokuvista, jotka aliarvioivat jopa teini-ikäisten katsojien älynlahjoja.

Tero Karppi
Paras: Paha maa
- Vuosi 2005 jää mieleen lähinnä keskinkertaisten elokuvien vuotena, siksi parhaan poimiminen on poikkeuksellisen hankalaa. Nostan joukosta esiin Aku Louhimiehen Pahan maan. Vaikka se ei ylläkään samalle loistokkaalle tasolle kuin tv-puolella Irtiottoja-sarja, on se silti mainio esitys uudemman tekijäsukupolven taidoista. Suomalainen melankolia ja ihmiskohtaloiden ensemble piirtyy kankaalle sairaan kauniisti Rauno Ronkaisen kuvaamana.
Huonoin: -

Riina Mikkonen
Paras: Broken Flowers
- Jarmsuch teki taas elokuvan, joka muistuttaa että Amerikassa välillä ajatellaan.
Huonoin: Mr. and Mrs. Smith.
- Kammottava tekele, jonka olemassolon oikeutus selittyy vain sillä, että Hollywood-kone sai yhden kuuman pariskunnan lisää.

Maija-Liisa Palomäki
Paras: Pingviinien matka
- Itkin ja nauroin estotta! Omaperäinen ja kaunis; ranskaksi sopiikin olla himpun korni.
Huonoin: Yölento
- Kilpailisi menestyksekkäästi unohtuvimman elokuvan tittelistä minä vuonna tahansa. Alkuasetelmaltaan epäuskottava, juonen kehittelyltään epäuskottava ja lopetukseltaan epäuskottava.

Janne Rosenqvist
Paras: Broken Flowers
- Elokuva, joka kertoo kaiken, eikä mistään mitään. Elokuva, jonka lopullinen sanoma on maailman lattein ja maailman todellisin. Elokuva, joka näyttää
kaiken turhan ja kaiken oleellisen. Näin harvinaisen avoimuuden edessä voi vain pakahtua. Tässä ja nyt.
Huonoin: Kaksipäisen kotkan varjossa
- Kun ei ole tyyliä eikä tajua, lopputulos on jotain tällaista. Pelottavan huono elokuva.

Juha Rosenqvist
Paras: Äideistä parhain
- Keskinkertaisen elokuvavuoden tarjonnasta ei silmiin osunut suuria mestariteoksia. Ykkösnoteerauksen on mielestäni ansainnut Klaus Härön
Äideistä parhain, vaikka se ei Näkymättömän Elinan tasolle ylläkään. Härön elokuvassa kuvaus, kerronta ja näyttelijätyö ovat ylivertaisella tasolla
verrattuna suurimpaan osaan kotimaisista elokuvista, jotka edelleen kärvistelevät kotikutoisen ja pökkelön suomielokuvan loputtoman tuntuisessa
suossa.
Huonoin: Star Wars: Episode III Sithin kosto
- Elokuvahistorian erään suuren saagan päättänyt tekele oli niin kelvoton, että se onnistui vesittämään jopa alkuperäisen trilogian tenhovoimaa. Hayden
Christensenin kekkalointi Darth Vaderiksi oli niin uskomatonta pelleilyä, että se kaikeksi epäonnekseen veti maton originaalinkin Vader-hahmon alta
yhtenä viime vuosikymmenien tyylikkäimpänä pahiksena.

Eero Tammi
Paras: Manderlay
- Ei ollut kummoinen elokuvavuosi. Lars von Trierin elokuva tuntuu ainoalta, jolla on merkitystä. Joku sanoi joskus suunnilleen niin, että
jos saat katsojat uskomaan, että he ajattelevat, niin he rakastavat sinua (kuten Haggisin Crashin tapauksessa). Jos todella pistät heidät
ajattelemaan, he kääntävät sinulle selkänsä. Niin, ei ollut tämä mikään yleisömagneetti eikä lehdistön lemmikki.
Huonoin: Kaksipäisen kotkan varjossa
- Eikö tekijää yhtään hävetä umpinaivistisen mielenmaisemansa avoin peilailu? Muistuttaa mentaliteetiltaan lähinnä Stallonen Rocky nelosta. Tosin Stallone sai irrationaalisen kerrontansa jotenkin kummasti toimimaan. Tuttu suomalainen juttu. Enempiä ylpeydenaiheita nyt etsimättä...

Vuoden 2005 parhaat:

1. Sideways
2. Broken Flowers
3. Million Dollar Baby
4. Meri sisälläni (Mar adentro)
5. Uskollinen puutarhuri (The Constant Gardener)
6. A History Of Violence
7. Manderlay
8. Lentävien tikarien talo (Shi mian mai fu)
9. Sin City
10. Lentäjä (The Aviator)
10. Liikkuva linna (Hauru no ugoku shiro)
12. Äideistä parhain
13. The Woodsman
14. Pingviinien matka (La marche de l´empereur)
15. Linnunradan käsikirja liftareille (The Hitchikers Guide To Galaxy)
16. Perikato (Der Untergang)
17. Paradise Now
18. Eläville ja kuolleille
19. Factotum
19. Masjävlar - Takaisin maalle

Vuoden 2005 huonoimmat:

1. Star Wars Episodi III - Sithin kosto
2. Kaksipäisen kotkan varjossa
3. Panttivanki (The Hostage)
4. Onnen varjot
5. Miss FBI
5. Sahara
5. XXX2
5. Yölento (Red Eye)