Elokuva-alan pelastus?

Heinäkuussa 2023 elokuvien maailmassa tapahtui, kun kaksi vastakohtaa kohtasivat. Barbie-nuken vaaleanpunainen ja feministinen maailma kohtasi atomipommin kehittäjän J. Robert Oppenheimerin. Kyseessä on tietysti Barbenheimer-ilmiö, joka syntyi kahden elokuvan, Barbien ja Oppenheimerin, samanaikaisesta ensi-illasta. Ilmiöstä kohistiin ympäri maailman ja se vaikutti merkittävästi jopa elokuvien lipputuloihin sekä elokuva-alan yleiseen tilanteeseen. Miten merkittävästä ilmiöstä voidaan todellisuudessa puhua? Onko kyseessä vain harmiton markkinointi-ilmiö vai elokuva-alan piristysruiske rankkojen koronavuosien jälkeen? Tässä artikkelissa arvioin ilmiötä ja sen merkitystä elokuvateollisuudelle.

Ensin on hyvä pohtia ilmiön syntyperää ja sitä, miksi ilmiö nousi niin suureksi. Sen suurimpana innoittajana voidaan pitää eräänlaista vastakohtien vetovoimaa. Barbie ja Oppenheimer ovat teemoiltaan erittäin kaukana toisistaan. Barbie on kertomus samannimisen maailmankuulun nuken elämästä, mutta samalla kantaa ottava ja feministinen kertomus. Oppenheimer puolestaan kertoo atomipommin kehittäjän, J. Robert Oppenheimerin elämäntarinan. Se, että näin erilaisista elokuvista puhutaan ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, herättää ihmisissä hilpeyttä ja innostuksen elokuviin. Ihmiset ympäri maailman pukeutuivat elokuvien teemojen mukaisesti, usein jopa yhdistelemällä vaaleanpunaisia vaatteita ja fedora-hattuja.

On toki huomioitava, että kummankin elokuvan kohdalla hypetys oli suurta jo ennen niiden julkaisua. Tämä johtuu elokuvien vahvasta kulttuurihistoriallisesta asemasta. Legendaarisesta Barbie-nukesta kertovan elokuvan nostalgian myötä sen menestys oli taattua. Oppenheimerin kohdalla suosiota saattoi nostaa Ukrainan sodan myötä päätään nostanut turvallisuuspoliittinen ajattelu. Vaikka elokuvat olivat varmoja menestyksiä jo ennen julkaisua, Barbenheimer-ilmiö kuitenkin nosti kummankin elokuvan suosiota entisestään.

Vaikka ilmiö oli monella tapaa humoristinen ja vaikutti muodostuvan ikään kuin itsestään, on tässä ajateltava myös hieman kyynisesti. Hollywood-tuotantojen kohdalla pitää kyseenalaistaa ilmiöiden orgaanisuus. Miten paljon vaikutusvaltaiset elokuvastudiot ja markkinointitiimit ovat itse vaikuttaneet ilmiöiden syntyyn?

Barbenheimerin tapauksessa on huomattava, että elokuvat saivat ensi-iltansa samoihin aikoihin. Vaikka elokuvien julkaisu niin lähellä toisiaan on normaalia, oliko tämä oikeasti sattumaa vai oliko taustalla jonkinlainen aavistus ilmiön mahdollistamisesta? Molempien elokuvien tuotantotiimit ja näyttelijät ovat itse mahdollistaneet ilmiön leviämisen kommentoimalla sitä humoristisesti. Tämä kertoo osaltaan siitä, että kyseessä ei ollut mikään harmiton markkinointikikka, vaan tarkasti suunniteltua markkinointia. Vaikka ilmiön humoristisuutta voi ihailla, on Hollywood-tuotantojen kohdalla pidettävä mielessä se tosiasia, että ne tavoittelevat maksimaalista voittoa kaikenlaisilla keinoilla, myös harmittoman oloisilla mainoskampanjoilla.

Ilmiön merkitys elokuva-alalle laajemmin

Barbenheimer nousi aidosti merkittäväksi ilmiöksi, joka tuotti elokuville nostetta ja sitä kautta suurempia lipputuloja. Elokuvista puhuttiin sosiaalisessa mediassa ja uutisissa. Ilmiö oli monella tavalla positiivinen elokuva-alan näkökulmasta: harmiton markkinointiväline, jonka myötä koronapandemian aikana kärsinyt ala saa uutta nostetta. Toisaalta ilmiötä voi kritisoida siitä, että siinä keskitytään kahteen jo valmiiksi julkisuutta saaneeseen Hollywood-megatuotantoon. Esimerkiksi samoihin aikoihin ensi-iltansa saanut, Tom Cruisen tähdittämä Mission Impossible: Dead Reckoning Part One menestyi lippuluukulla heikommin kuin aikaisemmat sarjan osat. Hyvin todennäköisesti Barbenheimerin suosio vaikutti tähän.

Olen kuitenkin enemmän huolissani pienen budjetin elokuvista. Elokuva-ala on kuitenkin paljon muutakin kuin suuria menestyselokuvia ja on hyvä pohtia, kuinka paljon menestyselokuvien tukeminen auttaa pienemmän budjetin tuotantoja. Toisaalta Barbenheimer voi vaikuttaa positiivisesti koko elokuva-alaan, jolloin se auttaa myös pienemmän budjetin elokuvia.

Mitä pysyvää Barbenheimer voi elokuvateollisuudelle tuoda? Tilastot kertovat, että elokuvat menestyivät erittäin hyvin. Maailmanlaajuisesti elokuvat tuottivat yhteensä 2,4 miljardia dollaria, Barbien ollessa vuoden menestynein ja Oppenheimerkin kolmanneksi menestynein elokuva lippuluukulla. Elokuvien ensi-iltaviikonloput lukeutuvat kaikkien aikojen tuottoisimpien joukkoon. Elokuvat olivat siis suuria menestystarinoita ja toivat paljon hyvää elokuva-alalle.

Vaikka vuosi 2023 näyttikin hyvältä, pidemmän aikavälin vaikutuksia on vaikea arvioida. Elokuva-ala sai pahasti siipeensä koronasulkujen aiheuttamista rajoituksista. Lisäksi vuotta 2023 värittivät näyttelijöiden ja käsikirjoittajien mittavat lakot, jotka kestivät kuukausia ja pitivät tuotantoja jäissä. Missään nimessä ei voida sanoa, että elokuva-ala olisi erityisen hyvissä kantimissa. Barbenheimer oli yhden kesän ilmiö ja saattoi myös jäädä sellaiseksi. Toisaalta voi olla, että se tuottaa jotain positiivista elokuvateollisuudelle. Tärkeintä kuitenkin on, että elokuvista keskustellaan ja ne saavat huomiota, tässä tapauksessa vielä hyvin positiivista ja harmitonta huomiota.