Uudelleenarviointi. Nyt.

Harva elokuva on säilyttänyt ajankohtaisuutensa niin kuin Coppolan Ilmestyskirja Nyt. Valmistuessaan se oli rohkea elokuva. Alkuperäinen on sitä edelleen eikä sitä kannata lähteä vertaamaan Redux-versioon, joka ei ole ohjaajan leikkaus, sillä sitähän oli jo alkuperäinen vuoden 1979 versiokin. Päittäin vertaaminen ei ole mielekästä. Kuten Tapani Maskula Turun Sanomien ensi-ilta-arvostelussaan osuvasti totesi, niin kyseessä on harvinainen klassikon päivittämismahdollisuus, jossa itse ohjaaja on ollut täysin palkein mukana. Uuden version lisätyt kohtaukset olisivat tehneet radikaalisuudellaan ehkä liiankin poikaa ensi-iltavuonna, vaikka Vietnamin sota oli jenkkien osalta päättynyt jo vuosia sitten.

© 2000 Miramax FilmsLisätyt vajaat 50 minuuttia eivät tee Reduxista parempaa, mutta tulkinnalliselta tasolta herkullisemman. Mielestäni Ilmestyskirja Nyt on aina elänyt omista ristiriitaisuuksistaan, mikä on pakottanut katsomaan sen aina uudelleen. Kysymykset ovat suurempia kuin vastaukset, ja Redux herättää vain lisää kysymyksiä. Se antaa myös vahvistuksen aiemmille tulkinnoille alkuperäisversion herättämistä ajatuksista, mutta kumpikaan ei missään nimessä ole lopullinen. Sitä ei liene Coppola itsekään tarkoittanut. Reduxin hiljainen lopetus on surullinen viite todellisuuden tapahtumiin. Pimeyden sydän on tässä ja nyt ja aina, sen tietää jokainen viime vuoden syyskuun hypnoottista tragediaa ja sen jälkeisiä tapahtumia seurannut. Sitä sietää miettiä, että missä ja koska se suhteellisuudentaju oikeasti alkoi pettää.

© 2000 Miramax FilmsLisätyn ranskalaisen plantaasin kohtauksen avainrepliikit sisältävät nykyäänkin monta kipeää pointtia maailmanpolitiikasta. On mielestäni virheellistä pitää Ilmestyskirjaa Vietnamin sota -elokuvana, koska sitä se ei ole - edes suurin surmin. Ohjaaja on itse todennut, että se on "Vietnam". Pitää unohtaa Vietnamin sodan "historiallinen" totuus. Sen jälkeen pitää unohtaa sodan "maantieteellinen" totuus. Ilmestyskirjassa "Vietnam" on mielentila, ja siksi Vietnam ei ole kuollut. Minkä vertauskuva eversti Kurtz loppujen lopuksi on? Miksi hän on vallan, väkivallan, moraalisen terrorin ja kauhun ylin seremoniamestari, jolla liiketoiminta ja henkilökohtaiset asiat ovat lopullisesti sekoittuneet toisiinsa? Olivatko Coppolan aikaisemmat kaksi ensimmäistä Kummisetää vain alkuponnin Ilmestyskirjan surulliselle loppupäätelmälle valkoisen amerikkalaisen miehen hulluudesta.

© 2000 Miramax FilmsHarvinaisella vimmalla Ilmestyskirja Nyt pystyy punnitsemaan katsojan sietokykyä. Kyse ei ole pelkästään elokuvan visuaalisesta voimasta, vaan sen ihmeellisestä omistautumista Joseph Conradin 1900-luvun alun romaanille Pimeyden sydän, johon John Miliuksen alkuperäiskäsikirjoitus pohjautuu. Kummassakin teoksessa länsimaisen hulluuden äärimmäiset muodot heitetään silmille painajaismaisina hourekuvina. Moraalista on tullut pelkkää kauppatavaraa, jos sitäkään. Ilmestyskirjassa vihje tulee jo alkumetreillä. Kun armeijan lähetit saapuvat tuomaan kapteeni Willardille uutta komennusta, hän ensin epäilevästi kysyy vaivautumatta edes kuuntelemaan millä asialla tulijat ovat, että "Mitkä ovat syytteet?"

DVD / Kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 2.10:1 (Francis Ford Coppolan itsensä rajaama kuvasuhde); ääni: Dolby Digital 5.1; tekstitetty; ekstrat: traileri ja Kurtzin leirin tuhoutuminen.

* * * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 5 / 6 henkilöä