Guru valkokangas

Bollywoodia siellä, bollywoodia täällä, bollywoodia vaikka macarenaa tanssien. Guru on erittäin tehokas pakkaus katsojan rääkkäystä ja nöyryytystä. Harmittomat ja kevyet elokuvat ovat asia erikseen, mutta Guru on tyhjänpäiväisyydessään ja teennäisyydessään niin sieluton, että kipeää tekee sitä katsoa. Tarinassa on mukana monia toimiviksi testattuja komediallisia keinoja kuten trendikästä bollywoodia, amerikkalaisen unelman perässä juokseva mies, isorintainen blondi, hassua aksenttia, seksihassuttelua, itsensä idiootiksi tekemistä ynnä muuta mukavaa, mutta elokuva ei vain toimi.

Tuskasessio alkaa, kun tanssinopettaja Ramu Gupta lähtee Intiasta Amerikkaan hakemaan mainetta tanssahtelevana elokuvatähtenä. Ramu ei ole penaalin terävin kynä ja löytää pian itsensä pornoleffan kuvauksista, jossa hän tapaa ihanaisen Sharonnan. Ramun pornoura ei kuitenkaan lähde nousuun ja pian hän löytää itsensä teeskentelemästä maailmankuulua gurua. Koska guruilukaan ei tule Ramulta luonnostaan, hän pyytää Sharonnaa avaamaan tälle viisauden arkkunsa. Sharonna suostuu kuvitellen, että Ramu käyttää neuvoja hyväksi päästäkseen pornoelokuvaan, mutta Ramu luokin toisaalla uraa seksi-guruna.

Romanttiseksi seksikomediaksi mainostettu Guru on siitä ainutlaatuinen, ettei siinä juurikaan ole seksiä eikä komediaa - ja se romantiikkapuolikin mättää melkoisesti. Vitsit ovat kirjaimellisesti vähissä, eivätkä nekään vähät jaksa naurattaa kuin korkeintaan vasemman suupielen värähdyksen verran. Ilmeisesti Ramu Guptan intialaisuuden pitäisi olla hauskaa, koska puhuuhan hän hassusti eikä oikein ymmärrä amerikkalaista kulttuuria, mutta hölmö ulkomaalainen ei vain ole hauskaa enää. Ramua näyttelevä Jimi Mistry onnistui paremmin East Is Eastissä (1999) ja valitettavasti edes Oscar-voittaja Marisa Tomei ei pysty Lexin roolissa elokuvaa pelastamaan. Heather Graham Sharonnana tekee juuri sitä, mitä parhaiten osaa eli seksisöpöilee katsojan pökerryksiin, mutta kymmenessäkään Graham-pupussa ei olisi tarpeeksi energiaa säväyttämään Gurua eloon.

Kliseiltä on tämän tapaisissa komedioissa vaikea välttyä ja se on jopa ymmärrettävää, mutta niin iljettävän onnellinen loppusulkeuma kuin Gurussa laittaa kyynikon vatsan kiertämään. Parasta elokuvassa on, että se ei onneksi ota itseään tosissaan ja kaikki sen kornius on täysin tarkoitettua. Mutta vaikka kielen miten poskelle vääntäisikin ja vetoaisi camp-henkeen, ei se tee elokuvasta hyvää. Englantilaisista komedioista löytyy yleensä yllin kyllin särmää, mutta Guru on suorastaan raivostuttavan hollywoodmainen ja kaksinaismoralistinen. Gurussa pornoilu ja pervoilu on hauskaa hupia, mutta kuitenkaan ei anneta unohtaa sitä, mitä pidetään normaalina ja oikeana.

Saatan vain kuvitella, miten höpöä tekisi katsoa Guru tuoliin sidottuna kuudesti peräjälkeen, niistä viimeinen kerta hidastettuna. Suosittelen lämpimästi kaikille kidutuksesta nauttiville.