Vuoden kauhuihme
Get Out on kerrassaan riemastuttava kauhukomedia, jonka ilmaantumista myös Suomen teattereihin voi pitää iloisena ihmeenä. Elokuva on pärjännyt Yhdysvalloissa poikkeuksellisen hyvin saaden ylistäviä arvioita ja jättimäiset 200 miljoonan lipputulot, mitä suhteessa neljän ja puolen miljoonan budjettiin voisi jo kutsua satumaiseksi saavutukseksi pienen budjetin genreleffalle. Onneksi sikäläinen yleisö löysi elokuvan, joka olisi voinut muuten aihevalintansa vuoksi jäädä meidän teattereissamme kokematta.
Elokuvassa musta poikaystävä (Daniel Kaluuya) lähtee ensimmäistä kertaa tapaamaan valkoisen tyttöystävänsä (Allison Williams) vanhempia, jotka ottavat hänet hyvin vastaan. Pian epäilykset alkavat kuitenkin herätä. Talon musta palvelusväki käyttäytyy omituisesti ja pihajuhlissa myös varakkaat valkoiset vieraat vaikuttavat pelottavan kiinnostuneilta mustan poikaystävän ominaisuuksista, kuten entisajan orjakauppiaat.
Rotuteema näyttelee Get Outissa merkittävää roolia. Pinnan alla piilevän rasismin luonne paljastetaan kuitenkin vasta loppukolmanneksella, joka tarjoaa elokuvan pelottavimmat ja jännittävimmät hetket.
Loppuratkaisun piti alun perin olla lohduttomampi, mutta se päätettiin muuttaa Yhdysvalloissa tapahtuneiden tuoreiden poliisiampumisten vuoksi. Sanotaan nyt näin, että elokuvan loppuratkaisu on tästä johtuen yllättävä, ehkä hiukan liiankin lohdullinen satiirin luonteen vuoksi.
Tarina tempaisee mukaansa ja onnistuu yhdistämään kauhun ja komedian keskenään aiheuttamatta merkittäviä sävyongelmia. Ohjaajana nähdään Jordan Peele, joka tunnetaan Key & Peele -sketsisarjan tekijänä ja josta on nyt tämän elokuvan myötä tullut yksi Yhdysvaltojen kuumimmista nuorista tekijänimistä.
Toivottavasti Peele malttaa tämän jälkeen keskittyä vielä omiin projekteihinsa eikä hyppää seuraavaksi jonkin persoonattoman jättituotannon puikkoihin, koska Get Out on oikeasti kiinnostava, satiiriltaan toimiva ja tiukka, mutta myös julmalla tavalla hauska tekijänsä näköinen elokuva.
Toimituskunnan keskiarvo: 3,8 / 6 henkilöä
Seuraava:
Muistoja äidistäni
Muistoja äidistäni jää päämäärättömäksi tarinaksi, jolta kaipaisi ohjaajan aiemmista töistä tuttua syvyyttä.
Edellinen: Mr. Gaga
Mr. Gaga turvautuu tanssin kuvailuun sen kuvauksen sijaan.